Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Pelottava maistiainen

12.12.2012

Lasse Leipola

Dohassa otettiin pieniä askelia kohti uutta ilmastosopimusta, joka on tarkoitus allekirjoittaa loppuvuodesta 2015 – mahdollisesti Pariisissa. Sopimuksen on määrä koskea kaikkia maailman maita ja astua voimaan vuonna 2020.

Allekirjoittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, sillä matkassa on sen jälkeen yksi iso mutta: Yhdysvaltain senaatti. Yhdysvallathan allekirjoitti aikanaan myös Kioton pöytäkirjan, mutta sitä ei koskaan ratifioitu.

Ilman maailman toiseksi suurinta päästelijää ilmastosopimus on maapallon pelastamisen kannalta pelkkää paperia.

Kansainvälisen sopimuksen ratifioiminen vaatii senaatissa 66 edustajan, eli kahden kolmasosan tuen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tukea on löydyttävä molemmista puolueista, sillä yhdellä puolueella on ollut tuollainen enemmistö viimeksi vuosina 1962–1966 ja sitä ennen 1940-luvulla.

Vaikka demokraatteja pidetään yleisesti republikaaneja ilmastomyönteisempänä puolueena, on myös demokraateissa paljon sellaisia senaattoreita, joita voisi eurooppalaisesta näkökulmasta pitää ilmastoänkyröinä. Kun tähän yhdistelmään lisätään päälle vielä amerikkalainen YK-vastaisuus ei hyvältä näytä.

Tästä saatiin viime viikolla esimakua, kun senaatin käsiteltävänä oli YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista. Sopimus, joka pohjautuu osin Yhdysvaltain omaan edistykselliseen vammaislainsäädäntöön, ei olisi edellyttänyt juuri mitään muutoksia.

Pelkkä YK-pelko riitti kuitenkin kaatamaan esityksen äänin 61–38.

”Voi hyvä jumala. Nyt se on virallista: republikaanit vihaavat YK:ta enemmän kuin haluavat auttaa ihmisiä pyörätuoleissa”, sanaili Daily Show -juontaja Jon Stewart

Rehellisyyden nimissä on syytä muistaa, että osa nykysenaattoreista äänestettiin virastaan marraskuun vaaleissa ja tammikuussa aloittava uusi senaatti voi, ainakin Huffington Postin mukaan, ottaa asian uudelleen käsittelyyn. Sivumennen sanoen sopimusta ei ole ratifioitu Suomessakaan, mutta asia on kirjattu hallitusohjelmaan.

Mutta, miten käy, kun käsiteltäväksi tulee YK-sopimus, joka puuttuu amerikkalaisen teollisuuden oikeuteen aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä? Jos tällä sopimuksella on vielä ranskalaisen kaupungin nimi, ei senaatista taida löytyä yhtäkään myötämielistä republikaania.

Kirjoittaja on Vihreän Langan verkkotoimittaja.



Lisää aiheesta:



Viite