Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Persunnuolentaa, osa 245

17.8.2010

Rosa Meriläinen

Tämä kesä on saanut homot ja muut sellaiset, joilla on perusteltu syy pelätä ääriliikkeiden nousua ihan henkilökohtaisen turvallisuutensa takia, kiinnostumaan tavallista enemmän politiikasta. Kokoomuslaisten sisäistä horjuntaa vakavampi epävarmuustekijä ihmisten mielissä näyttää olevan persujen nousu.

Baaripöydissä olen kuullut spekuloitavan, mitä se tarkoittaa jos persut kasvavat vihreitä isommiksi. Mitä jos niistä tulee hallituspuolue? Onkin hyvä ja terve ajatuskokeilu miettiä, mitä he todella hallituksessa voisivat tehdä – siis jotain sellaista, jota muiden puolueiden öhkymönkiäissiipi ei jo nyt voisi saada runtatuksi läpi.

En usko perussuomalaisten itse haluavan hallitukseen, mutta Soini ei ole niin tyhmä kertoakseen tätä suoraan. Itsensä pelaaminen ulos hallitusneuvotteluista kun on lapsellisen helppoa ja sitten voi vain syyttää muita, jotka ”halveksuvat demokratiaa jättämällä vaalivoittajan ulos”.

Oppositiosta on niin paljon helpompi huudella. Se tietenkin vaatii sitä, että on jotakin huudeltavaa. Persuiluksi riittää aika sisällötön päänauonta, kun taas persujen paineessa poukkoilevilta demareilta odotetaan enemmän.

Itse olenkin persujen nousua huolestuneempi muiden puolueiden persuilusta.

Jungner ja Urpilainen eivät missään nimessä edusta demareiden persusiipeä, mutta kulkevat nyt silti jorisemassa aivan persuja läppiä, kuten Jungner viimeksi kitisemällä Aamulehdessä suomalaista keskustelukulttuuria maahanmuutosta neuvostoliittolaiseksi (lue= ei viitsi enää sanoa taistolaiseksi, kun se on vähän niin kuin Hitler-kortti – niin nähty).

Jungnerin mukaan on asioita joita ”ei saa sanoa”. Kyllä sanoa saa, mutta ei pidä ihmetellä jos joku sanoo takaisin. Se on sitä dialogia. Jos ei poliittisilla avauksilla haluta vastapalloja muilta puolueilta, herää kysymys, ettei ollut tarkoituskaan tehdä mitään uutta linjausta, vaan vain joku vaalitaktinen jippo.

Totta kai omasta pesästä käsin helposti luulee, että me vihreät vain aidosti viestitään ajatuksiamme ja ne muut mokomat vain pelaa ja laskelmoi. Kuitenkin juuri laskelmoinnin hajun takia monen mielestä Heinäluoma aikoinaan hävisi vaalit.

Nyt on Urpilaisella se vaara maahanmuuttokritiikkinsä kanssa, että persumyönteiset demarit haistavat laskelmoinnin ja muut vain vetävät herneen nenäänsä. Se ei ole win-win, vaan politiikasta niin kovin tuttu lose-lose -tilanne.

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja, joka puraisee blogissaan päivänpolitiikkaa kerran viikossa.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri