Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Pikkumiehen pankkisalaisuus

Jukka Nikulainen

Säästökirjat.
DYYKKIJÄ Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.Jukka Nikulainen

DYYKKIJÄ Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.

13.5.2014

Jukka Nikulainen

Roskiksista nousee usein mielenkiintoisia dokumentteja, kuten tässä blogissa on nähty. Niillä voi joskus olla hieman historiallista arvoa, usein ne ovat kauniita ja lähes aina ajatuksia herättäviä. Tämänkertainen roskislöytö kuuluu kenties viimeiseen kategoriaan.

Kuvan vanhat pankkikirjat löytyivät jonkin ullakon tyhjennyksen yhteydessä. Ne kertovat omaa karua kieltään sodanjälkeisten vuosien kädestä suuhun elämisestä.

Kaukaisessa menneisyydessä pankkikirjat olivat tosiaan säästökirjoja ja pankit säästöpankkeja. Toinen tileistä on avattu henkilölle, jonka ammatiksi on merkattu hellyyttävästi "Pikkumies".

Muistan itsekin lapsuudestani pankkikirjat. Ne tuntuvat silti jotenkin ikivanhoilta. Tarkistin juuri, että verkkopankkisopimukseni on solmittu viime vuosituhannella.

Pankkikirjan kaltaisten dokumenttien arvoa ei pidä vähätelläkään. Taloustieteilijä Thomas Pikettyn bestseller-kirja Capitalism in the Twenty-First Century perustuu muun muassa vanhojen perintöasiakirjojen tutkimiseen.

Itselleni pankkikirjojen selailu vain selvensi nykymenon omituisuuksia. Oma kafkamainen hetkeni koitti kun vastasin pari vuotta sitten tuntemattoman numeron soittoon. Toisessa päässä pankkiiriliikkeen edustaja tarjosi "peruutusajalle" ilmaisen session verojärjestelykonsultaatiota.

Pääni löi hetken ihan tyhjää. Kieltäydyin kohteliaasti palattuani Maa-planeetan pinnalle. Ilmeisesti numeroita kannatti soitella läpi. Jollakulla olisi perintörahaa verottajalta piilotettavaksi. Tavallisen pulliaisen verojärjestelyvaihtoehdot taitavat jäädä verovähennysrumban ja Viron viinarallin välille.

Mieleeni muistui kotimaisen runon unohdetun neron, Aaro Hellaakosken 1920-luvulla kirjoittama vuosisataansa ruotiva Carmen Saeculare. Hellaakosken Horatius-tribuutti on yhä ajankohtainen. Runo päättyy uhmakkaaseen trokeetykitykseen:

Sekuntikello raksaa, raksaa
hermoja kiihoittain.
Ihminen uupuu, ja toinen jaksaa
vaivalla vain.
Hetki on kallis. Hetken työtä
koneet räiskävät päivää, yötä;
hetken voittaja
kaiken voittaja,
sekunnin varas
varkaista paras.





Viite