Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Pullotettua maatalousrunoutta

Natalia Baer

Vihreä viiniblogi.
Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.Natalia Baer

Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.

23.3.2011

Lena Björklund

On viinintekijöitä, joiden suhde viinin valmistamiseen on niin intohimoisen persoonallinen ja poeettinen, että on vaikea kuvitella, että heidän tuottamaansa maataloustaidetta käytettäisiin johonkin niin älyttömään kuin kännäämiseen. Vaikka se alkoholia onkin.

Kuka ottaisi kännit Josko Gravnerin isoissa kaukaasialaisissa amfora-astioissa muhineesta valkoviinistä?

Slovenian rajan tuntumassa Italian puolella viinejään ankaran huolellisesti työstävä Gravner antaa valkoviininsä ensin olla seitsemän kuukautta isoissa terrakotta-amforoissa lisäämättä hiivoja tai kontrolloimatta lämpötiloja. Sen jälkeen hän kypsyttää viinin tammitynnyrissä. Hän ei kirkasta viiniä eikä suodata sitä. Kun on pullotuksen aika, täytyy taivalla olevan kuun olla pienenemään päin.

Kaiken tämän mies kertoo ainutlaatuisen avaruudellisilla kotisivuillaan.

Hän pitää myös niukkaa päiväkirjaa ja harmittelee muun muassa sitä, että niin paljon meuhkataan hyvistä viinivuosista. ”Ihan niin kuin vähäisemmät ja vaikeammat viinivuodet olisivat vähemmän kiinnostavia, tai kuin niiden vuosikertojen viinejä ei olisikaan”, Gravner pahoittele.

Gravner on erityisen innostunut hyvin työläästä viinivuodesta 2002. Silloin sai tehdä kaikkensa, että tulos oli hyvä. Luja työnteko tuntui hänestä tyydyttävältä. Ei ollut mikään vapaamatkustajavuosi.

Gravnerin kunnianhimoinen amfora-työskentely on levinnyt muuallekin Italiaan. Muun muassa Alessandro Sgaravatti Venetossa valmistaa neljää niin sanottua alkuviiniä, luonnollista viiniä, joista yhtä terrakotta-amforaa käyttäen.

Mutta Gravner kahdeksantoista hehtaarin viinitarhoineen ja 38 000 pullotuotantoineen vuodessa on jo kiirinyt eteenpäin. Hän on tutkiskellut vanhoja tekstejä, ja tullut siihen tulokseen, että hänen kaksi valkoviiniään on kypsytettävä seitsemänvuotiaaksi. Amforat ovat toki käytössä niin kuin ennenkin.

Vuonna 2006 käymään pannut valkoviinit pullotetaan tänä syksynä. Myyntiin ne tulevat syksyllä 2012, kun vuosia on yhteensä seitsemän. Vanhat tietäjät ja filosofit ovat vakuuttaneet Gravnerin siitä, että on olemassa seitsemän vuoden kierto, jonka aikana kaikki muuttuu tai valmistuu uudenlaiseksi. Myös viinin on siksi tehtävä tämä kierto.

Yksi filosofi, jota Gravner on nykyisiin ajatuksiinsa päätyessään tutkinut, on intialainen mystikko ja kansanvillitsijä Bhagwan Shree Rajneesh, sittemmin Oshona tunnettu ja ennen sitä useilla muilla nimillä.

Tituleerattu myös seksiguruksi.

Luin viitisen vuotta sitten lapsen silmin kerrotun kuvauksen tästä miehestä ja hänen kommuuneistaan eri puolilla maapalloa. Toimittaja Tim Guestin Oranssi poika kertoo miltä hänestä tuntui elää koko lapsuutensa Bhagwan Shree Rajneshin kommuuneissa. Hän oli vasta kuusi, kun kommuunielämä alkoi.

Lopulta kommuunit hajosivat myrkytysskandaaliin ja Tim sai takaisin nimensä oltuaan vuosia sanskriitinkielinen nimeltään.

Minulle ei jäänyt kovin hyvää kuvaa kuuluisasta gurusta ja hänen ajatuskyvystään. Mutta ehkä Gravner on poiminut filosofin tiedoista parhaat palat. Onko, se nähdään syksyllä 2012. Tai paremminkin maistetaan.

Mutta voiko siis näin vaikeasti aikaansaatua alkoholia käyttää kännäämisen? Väitän, ettei. Jo siitäkin syystä, ettei se ole mikään erikoistarjousmassatuote hinnaltaan.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri