Seksi vai rikos?

30.5.2011

Kaino Riesu

Kun IMF-johtaja Dominique Strauss-Kahn jäi kiinni raiskausyrityksestä ja sukupuolisesta väkivallasta epäiltynä, suomalaismedialla meni jälleen kerran sekaisin, mikä on seksiä ja mikä on väkivaltaa.

Median on vaikea erottaa näitä kahta toisistaan, vaikka yleensä jokainen täysijärkinen kykenee havaitsemaan, onko osallisena vapaaehtoisessa ja eroottisessa vai vastentahtoisessa ja väkivaltaisessa tilanteessa.

Vaan kun ei. Strauss-Kahnia epäillään nyt siitä, että hän olisi voimaa käyttäen pakottanut newyorkilaisen hotellisiivoojan ottamaan hänen sukuelimensä suuhunsa ja että hän olisi lisäksi yrittänyt raiskata siivoojan.

Tällaisella toiminnalla ei ole seksin kanssa mitään tekemistä, vaan kyseessä on sukuelimillä, käsillä, päällä ja muilla ruumiinosilla harjoitettu raaka väkivalta. Miksei muuten murhia puhutella käsirikollisuudeksi, vaikka ne on usein tehty käsiä apuna käyttäen?

Jostain syystä kaikki sukuelimiin liittyvä tuo toimitusten mieleen seksin, joten uutisissa hairahduttiin selostamaan faktoja Strauss-Kahnin otaksutusta seksielämästä. Miksi? Ei kai henki- tai talousrikollistenkaan seksielämää käsitellä uutisissa.

Helsingin Sanomien mukaan Strauss-Kahn oli jonkun mielestä ”parantumaton viettelijä”, mikä Ranskassa ”ei välttämättä ole haukkumasana”. Ei ole, eikä pidäkään olla. Viettely on, katsokaas, jokseenkin täydelleen eri asia kuin pakottaminen ja raiskausyritys.

Lehti oli laatinut jutun jopa siitä, miten ”Ranskassa viestimet vaikenevat poliitikkojen seksielämästä”. Jutussa rinnastettiin edesmenneen Francois Mitterrandin pitkä rakastajatarsuhde jollain kumman tempulla Strauss-Kahniin, vaikka rakastajatar on toden totta eri asia kuin epäillyn raiskausrikoksen uhri.

Strauss-Kahnin kerrottiin joskus aiemmin sanoneen, että hän ”pitää naisista, entä sitten?” Ehkä, mutta mitä pitämistä on se, että retuuttaa naisen kylpyhuoneeseen pahoinpideltäväksi? Miksi media nieli näin onton selityksen heti?

Viestimet ovat otsikoineet ”seksiskandaalista”, vaikka tällä sanalla yleensä viitataan siihen, että joku on ollut jonkun kanssa ”silleen” normaaliin tapaan eli vapaaehtoisesti. Tämähän on – toistan edelleen oikein selvästi ja hitaasti – täysin eri asia kuin väkivaltarikollisuus, vaikka rikos olisi omilla sukuelimillä tehty tai toisen henkilön sukuelimiin kohdistuva.

Kun media sekoittaa seksin ja väkivaltarikokset, se luo mielikuvaa miehistä olentoina, joiden on mahdotonta erottaa näitä kahta toisistaan. Miehen on siis normaalia toimia kuin ”kiimainen simpanssi”, kuten joku aiempi uhri oli Strauss-Kahnia luonnehtinut.

Kamoon, toimitukset! Herätys, vihreä ja mikä hyvänsä miesliike! Ei miehistäkään saa väittää ihan mitä tahansa.

Kaino Riesu on sivutoiminen mediakriitikko. Kirjoitus on julkaistu alun perin 27. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet