Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Sulat ja hiekka ovat mietoja uhkia

Juha Peurala

Eno-kuvitus.
Varmuuspuku paras. Älä suotta ota sitä riskiä, että lapsesi joutuu kontaktiin ympäristön kanssa.Juha Peurala

Varmuuspuku paras. Älä suotta ota sitä riskiä, että lapsesi joutuu kontaktiin ympäristön kanssa.

27.5.2013

Eno

Lapset tekevät vaarallisempiakin juttuja.

Nimimerkki ”Huolettomuusvanhemmuuden kannattaja” kysyy: Lapsi kerää lintujen sulkia ja höyheniä. Isovanhemmat ovat kauhuissaan. Voiko sulista saada jonkin taudin? Minkä? Onko se pahempaa kuin hiekan syönti?

Eno vastaa: Isovanhemmat ovat syystä huolissaan! Lastenhoito Suomessa on mennyt täysin hunningolle, koska lapsia ei enää suljeta hermeettisiin muovikupliin ensimmäisten kymmenen vuoden ajaksi kuten vielä paasikivikaudella. Vai miten se nyt oli paljon paremmin ennen vanhaan.

Lintujen sulista ja höyhenistä voi teoriassa saada salmonellan. Käytännössä lähes kaikki Suomen salmonellatartunnat tulevat elintarvikkeista. Noin 80 prosenttia tartunnoista on lisäksi peräisin ulkomailta.

Teoriassa – huomaa, jälleen teoriassa – hiekan tai mullan syöminen voi altistaa lapsen laajemmalle tartuntakirjolle. En kuitenkaan ala tässä luetella kaikkia teoreettisesti mahdollisia pöpöjä, loisia tai viruksia, joita hiekasta voisi saada. Se on aivan turhaa huolehtimista, koska käytännössä tällaisia infektioita ei tilastoissa näy kuin yksittäisinä tapauksina.

Kissojen ulosteista leviävä toksoplasmoosi on ehkä ainoa maininnan ansaitseva uhka. Sitä aiheuttaa Toxoplasma gondii -niminen alkueläin. Vaarallisin tauti on kuitenkin raskaana oleville naisille. Se voi aiheuttaa sikiölle synnynnäisen toksoplasmoosin, johon kuuluu lapsuusiässä esiintulevia näkö-, kuulo- ja aivovaurioita. Muille tauti on lähinnä nuhakuumeen kaltainen, ja itse asiassa iso osa väestöstä sairastaa sen jossain vaiheessa.

Jos naapurustossa on vapaana liikkuvia kissoja, ne saattavat kyllä oppia käyttämään ulkonakin hiekkalaatikkoa, sitä lapsille tarkoitettua. Tällöinkin suurin riski on mahdollisesti raskaana olevalla äidillä, joka joutuu ropsimaan vanhemmasta lapsestaan toksoplasman saastuttamaa hiekkaa.

Jos nyt summaisin asian niin, että anna lapsesi keräillä sulkia ja syödä hiekkaa. Et ensinnäkään luultavasti pysty estämään sitä. Toiseksi nykykäsityksen mukaan lapsen vastustuskyvyn kehitykselle on tärkeää kontakti maaperässä oleviin pöpöihin. Allergia on paljon pahempi ja pitkäaikaisempi vaiva kuin jokin epätodennäköinen tartunta, jonka maaperästä voi saada.

Kaikki pikkumukulat tunkevat vaistomaisesti hiekkaa suuhunsa tietyn ikäisinä. Jos tällainen käytös olisi ollut erityisen vaarallista, evoluutio olisi varsin yksinkertaisella mekanismilla karsinut sen pois.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 17. toukokuuta ilmestyneessä Vihreä Lanka lehdessä.





Viite