Tulevaisuuden talvi

5.1.2012

Lasse Leipola

Kuten kaksi edellistä talvea ovat osoittaneet, leutoa talvea ei pidä koskaan tulkita todisteeksi ilmastonmuutoksesta.

Pari talvea tai kesää voivat olla ihan minkälaisia tahansa riippumatta siitä, muuttuuko ilmasto ja mihin suuntaan. Sen vuoksi mustaa joulua tai viime viikkojen myrskyjä ei kannata heilutella ilmastokeskustelussa todisteina, vaikka Vihreässä Langassakin näin on joskus taidettu tehdä.

Jos ei todisteiksi, niin esimerkeiksi epätavallisista talvista tai kesistä kuitenkin on. Suomen talviin ilmastonmuutoksen uskotaan tuovat yhä useammin sellaisia myrskyjä, joita on viime viikkoina nähty.

Lumentulo viivästyy yhä useammin joulun jälkeiseen aikaan, mutta toisaalta vähäinen jääpeite lisää lumisateita, joten sakeita pyryjä on luvassa jatkossakin – ainakin silloin kun lämpötila laskee niin alas, että vesisade muuttuu lumeksi.

Maistiaisia tulevaisuudesta on voinut tänä talvena löytää myös bensa-asemilta ja ruokakaupoista. Vuodenvaihteessa pelätty diesel-pula ja joulun alla toteutunut voipula ovat esimerkkejä siitä, millaista on elämä maailmassa, jossa raaka-aineet käyvät vähiin.

Sekä polttoaineiden että elintarvikkeiden hinnat – osin toisiinsa kytkeytyvistä syistä – vaihtelevat tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Joskus muutos voi olla ennakoitavissa – kuten polttoaineveron korotus, mutta usein tapahtuu jotain täysin arvaamatonta – kuten ryntäys voihyllyille.

Varmaa on vain epävarmuus. Tervetuloa tulevaisuuteen!

Tweet