Veroverovero

21.1.2011

Sara Sajaniemi

Maahanmuuttokeskustelu alkaa vihdoin saada analyyttistä ja ratkaisukeskeistä virettä. Asennepitoinen pauke onkin kestänyt turruttavan kauan, eivätkä asiat tällaisen ilmapiirin keskellä ole ainakaan edenneet. Toistensa sanavalintoihin tarttuminen ja vääntely eivät ole rakentavaa politiikkaa.

Lisäksi on käsittämätöntä, miten useita kausia vallanpalkintopallien korkeimmilla sijoilla vartoneet puolueet pyörittelevät nyt tyytymättöminä päätään Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalle.

Politiikan on oltava ratkaisukeskeistä ja tulevaisuuteen katsovaa.

Merkittävä ratkaistava aihe on Suomen valtion talous. Talouden nostamiseksi hyytävistä pakkaslukemista uuteen kevääseen edellyttää toki työllisyyden parantumista ja julkisten palvelujen rakenteiden uudistamista, mutta vaatii myös veronkiristyksiä. Laajakatseisimman ja parhaan ratkaisun löytämiseksi jokaisen puolueen onkin esitettävä harkittuja ja vastuullisia näkemyksiä siitä, mitä veroja voidaan korottaa.

Vihreät ovat omansa esittäneet. Arvonlisä-, kiinteistö sekä energia- ja ympäristöverojen korotuksilla saadaan yhteensä noin 2,8 miljardin euron tulot. Esitykseen sisältyy myös noin 0,8 miljardin euron verokevennyksiä pienituloisille.

Hetemäen verotyöryhmä on myös antanut esityksensä. Työryhmä esitti muun muassa työtulojen verotuksen alentamista, korotuksia arvonlisäveroon sekä virvoitusjuomien ja makeisten valmisteveroon. Lisäksi alkoholivero on korotettavien listalla. Kenties eniten keskustelua on herättänyt raportin yhteisö- ja pääomaverokannassa ehdotetut muutokset.  Työryhmä esittää muun muassa yleisen pääomatuloverotuksen nostamista 28 prosentista 30 prosenttiin.

Myös kansan mielipidettä on kysytty. Hetemäen tiukan esityksen rinnalla suomalaisten ajatukset parhaista veroratkaisuista ovat maltillisia: joulukuussa 2010 julkaistun Yle Uutisten teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita nostamaan alkoholin ja tupakan (61 %) sekä pääomatulojen (42 %) verotusta.

Ympäristö- ja energiakysymyksissä verotus on ohjauskeino. Mielestäni energiaverotuksella ei voida havitella merkittäviä lisätuloja, sillä veron tavoite on vähentää energiankulutusta. Jotta vero toimisi ohjauskeinona, on sen rinnalla tarjottava keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Ongelmatonta energiantuotantomuotoa kun ei ole.

Entä pitäisikö arvonlisäveroa nostaa? Prosenttiyksikön nosto arvonlisäveroon kasvattaisi valtion tulopottia yli 700 miljoonaa euroa. Hetemäen työryhmässä puhutaan jopa kahden prosentin korotuksista. Minua rehellisesti karmii ajatus yhä nousevasta ALV:sta. Jo nyt pienituloisten perheiden on vaikea kattaa välttämättömän kulut.

Todennäköisesti lopullisessa veroratkaisussa siirrytään yhä enemmän kohti ympäristön kuormittamisen ja energian kulutuksen verotusta. On kuitenkin oltava mahdollisuus vaikuttaa kyseisten kulujen suuruuteen – on tarjottava neuvontaa, käytännön apua ja tukea niin energian säästämiseksi kuin jätteiden määrän vähentämiseksi.

Työn verotusta en korottaisi, jotta työnteko on kannustavaa. Lisäksi yritysten verotus on pidettävä mahdollisimman kevyenä. ”Paheiden” verojen korottaminen on helppo hyväksyä: tupakan, alkoholin ja herkkujen verottamista voi perustella silläkin, että näiden liikakulutus aiheuttaa yhä nousevia terveydenhuollon kustannuksia ja lisää julkisten palveluiden rahoitustarvetta. Pääomatuloista, kuten myyntivoitoista ja vuokratuloista, kertyvää pääomatuloveroa voidaan korottaa.

Jotta äänestäjät pystyvät arvioimaan ja valitsemaan puolueensa ja ehdokkaansa tulevissa vaaleissa, on näiden tuotava näkemyksensä verotuksesta avoimesti esille ennen huhtikuuta. Yksi tulevan eduskunnan tärkeimmistä ja vaativimmista tehtävistä on tasapainottaa valtion talous.

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Pohjois-Savon vaalipiirissä.

Tweet