Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Vihreiden kakkonen vie kepun kolmannen

EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.

22.5.2014

Sammeli Heikkinen

Yhden asian uskallan sanoa varmasti sunnuntain eurovaaleista: demareille tulee kaksi paikkaa. Ja aika varmasti myös, että vasemmistoliitto saa yhden mepin.

Muuta paikkajakoa arvaillessa joudutaan laskuhommiin. Etenkin kaksi viimeistä paikkaa näyttävät olevan hilkulla: niistä kilpailevat kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, vihreät ja jopa rkp. Väitän, että voitolle jäävät kokoomus, joka nousee näin neljään paikkaan, ja vihreät, jotka säilyttävät kaksi paikkaansa.

Äänestysprosentti oli viime vaaleissa Suomessa noin 40 prosenttia. Samalla aktiivisuudella jaossa on nyt noin 1,7 miljoonaa ääntä. Prosenttiyksikön nousu tai lasku vastaa hieman yli 40 000 ääntä.

Ylen torstaina julkaiseman ennusteen mukaan kokoomus saisi noin 23 prosenttia äänistä, eli 390 000 ääntä, jos äänestysaktiivisuus on suurin piirtein sama kuin viime vaaleissa. Ennusteen tehnyt Taloustutkimus laskee, että tämä realisoituisi kykypuolueelle neljäksi paikaksi.

Mutta kuten Helsingin Sanomat kirjoitti, loppupäässä kisa on kiinni muutamista tuhansista äänistä. Toisin kuin Hesari laskee, avoimena näyttää olevan kahden viimeisen paikan kohtalo, ei vain yhden.

Viime vaaleissa viimeisenä sisään päässeen Riitta Mannerin (kesk.) vertausluku oli noin 105 000 ääntä. Kokoomuksen Risto E.J. Penttilä jäi jo rannalle liki 97 000 äänen vertausluvulla.

Pienen laskuharjoituksen perusteella kynnysluku asettuu nytkin samoille sijoille, parlamenttiin päässee noin 95 000–100 000 äänellä.

Jos kokoomus siis saisi tuon 390 000 ääntä, sen neljännen ehdokkaan vertausluku olisi 97 500. Taloustutkimuksen keskustalle arvioimalla 17,5 prosentin kannatuksella kepun kolmas ehdokas menisi läpi noin 99 000 äänen vertausluvulla. Jos taas perussuomalaisten 17 prosentin kannatus toteutuisi, puolueen kolmosehdokas jäisi ensimmäisenä rannalle vertausluvulla 96 000.

Seuraava parlamentista haaveilemaan jäävä olisi vihreiden toinen ehdokas vertausluvulla 85 000. Kristillisten ja rkp:n ehdokkaan sekä demareiden kolmosehdokkaan vertausluku jäisi galluplukujen perusteella jonnekin 75 000 äänen tienoille.

Kolmanneksi viimeinen paikka menisi galluplukujen pohjalta tehdyssä laskelmassa demareiden kakkosehdokkaalle, joka olisi kaukana putoamisrajasta noin 115 000 äänen vertailuluvulla.

Näin näyttäisi, että kahdesta viimeisestä parlamenttipaikasta käydään tiukka pudotuspeli kokoomuksen nelosehdokkaan sekä keskustan ja perussuomalaisten välillä. Itse siis kuitenkin uskon, että myös vihreät ja varauksella rkp ovat pelissä mukana.

Veikkaan, että Taloustutkimuksen kyselyssä kokoomuksen kannatus osuu melko hyvin kohdalleen, keskusta saattaa olla hieman yläkantissa ja vihreiden ja rkp:n kannatus taas alakantissa. Persujen äänimäärää ei taaskaan arvaa pirukaan, mutta 17 prosentin äänisaalis jää haaveeksi.

Kokoomuksen äänisaaliin ennustaminen onnistui Taloustutkimukselta viime eurovaaleissa hyvin: ennuste ja lopputulos mahtuivat puolen prosenttiyksikön sisään. Keskustan kannatuksen gallup yliarvioi 0,7 prosenttiyksiköllä. Vihreiden kannatus oli vaaleissa yli prosenttiyksikön ennakoitua korkeampi, rkp:n taas puoli prosenttiyksikköä.

Perussuomalaiset oli tuolloin vaaliliitossa kristillisten kanssa. Liittouman äänimäärä aliarvioitiin ennusteessa melko selvästi, ilmeisesti juuri perussuomalaisten osalta. Persujen suosion ennustaminen on kuitenkin mennyt gallupintekijöiltä järjestään metsään viime vaaleissa. Eduskuntavaaleissa ennusteet olivat aivan liian alhaisia, kuntavaaleissa liian korkeita.

Perstuntumalta väitän, ettei eurokriittisyys ei sytytä perussuomalaisten äänestäjää ja puolueen kannatus jää näissä vaaleissa ehkä 15 prosentin tuntumaan. Perussuomalaisten kolmosehdokas siis putoaa pelistä pois vertausluvulla 85 000.

Keskustaan vaikuttaa ehkä osin sama eurovaali-innottomuus kuin perussuomalaisiin, vaikka kuningaspossuksi pyrkivä Paavo Väyrynen vetänee skeptikkoja uurnille. Kenties kepun kannatus on taas hieman yläkantissa gallupissa. Veikataan 17 prosenttia äänisaaliista ja vertailulukua 96 000 kolmosehdokkaalle.

Ja jos kokoomuksen kannatus olisi edelleen gallupin mukainen, sen nelosehdokas saisi siis vertailuvun 97 500 ja tässä vaiheessa paikan 12.

Rkp:n yllätysmahdollisuuksiin en usko. Vaikka kannatus olisikin arvioitu alakanttiin, omaan meppiin vaadittava yli puolentoista prosenttiyksikön loikka vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.

Vihreiden äänisaalis on luultavasti ennustettua korkeampi. Tätä puoltaa viime kertaisen gallupaliarvioinnin lisäksi se, että vihreiden äänisaalis on ollut peräti viisissä viime vaaleissa yli 200 000 ääntä, riippumatta yleisestä äänestysaktiivisuudesta. Ja eurovaaleissa vihreiden kannattajat ovat yleensä olleet muita tunnollisempia äänestäjiä.

Viime vaalien kokoisella arvioklapilla vihreiden kannatus olisi 11 prosenttia, jolla kakkosehdokas jäisi niukasti rannalle 93 500 äänellä. Noin 200 000 äänellä vihreät taas luultavasti saisivat toisenkin mepin. Ääniosuudessa tämä tarkoittaisi noin 12 prosenttia.

Oma veikkaukseni paikkajaoksi on laskelman – ja mututuntuman – pohjalta siis se, että viimeiset paikat menevät vihreiden kakkosehdokkaalle hieman yli 100 000 äänen vertauluvulla ja kokoomuksen nelosehdokkaalle hieman alle 100 000 äänen vertausluvulla. Tässä järjestyksessä. Kepu saa siis tyytyä kahteen meppiin.

Vaikka ennuste mielestäni perin vankka onkin, taidan kuitenkin seurata myös tuloslähetyksen sunnuntaina.

eurovaalit  puolueet 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri