Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Bonuksena voimala

28.5.2008

Elina Moisio

Käyttäjän Elina Moisio kuva

Kirjoittaja on HOK-Elannon edustajiston jäsen.

Kolumni on julkaistu lehdessä 23.5.2008. 

Ydinvoimakamppailua käydään eri puolilla, ei vain eduskunnassa. Myös kauppa on ottanut puolensa. Suomen osuuskauppojen keskuskunta, SOK, on päättänyt olla mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeen suunnittelussa.

Se on merkinnyt Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeita, joka on Fennovoiman osakkeenomistaja. Tiettävästi myös Kesko on tehnyt saman tempun.

Kesko ja S-ryhmä hallitsevat molemmat noin 40 prosentin markkinaosuutta päivittäistavarakaupasta. Lähes koko Suomen kuluttajakunta on siis mukana suunnittelemassa uutta ydinvoimalaa.

Vihreät tivasivat HOK-Elannon edustajiston kokouksessa, miten ihmeessä meidät on voitu sitoa hankkeen suunnitteluun. Peräti 70 prosenttia suomalaisista kotitalouksista omistaa vihreän S-etukortin.

Kaikki nämä ihmiset tuskin haluavat olla mukana rakentamassa seuraavaa ydinvoimalaa. Asia oli kokouksessa esillä aloitteen muodossa, jossa vaadittiin irtautumista suunnitteluhankkeesta.

Vastaus vihreiden kysymykseen oli surkuhupaisa. Kauppa on mukana vain selvitystyössä. SOK voi irtisanoutua hankkeesta ennen rakentamispäätöstä.

”Tämä antaa SOK:lle ainutkertaisen mahdollisuuden selvittää ydinvoiman edut ja haitat ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen.”

Etuja ja haittoja siis selvitetään osana hakemuksen laadintaa? Mielestäni kaupan vastuullisuutta korostava maine on jo saanut särön. Mielipidemittausten mukaan 53 prosenttia suomalaisista vastustaa lisärakentamista viidennen ydinvoimalan valmistuttua.

Mieleen muistuu Akavan kujanjuoksu edellisen ydinvoimalapäätöksen aikaan. Hallitus päätti ottaa kantaa rakentamisen puolesta jäsenjärjestöjen lausunnoista huolimatta. Se sai aikaan jäsenten eroamisia ja sisäisen hajaannuksen.

Kauppa olisi voinut käydä kysymässä Akavan johdolta, että kannattiko.

Vihreät hävisivät äänestyksen HOK-Elannon edustajistossa, tosin niukasti äänin 30–23 ja 4 tyhjää. Puheenjohtajan äänestäessä tyhjää.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Tuomioja. Hänen kannanmuodostustaan ydinvoimaan on ollut hupaisa seurata. Tuomioja on varmasti yksi Suomen johtavista intellektuellipoliitikoista, ainakin kaikkien muiden paitsi Paavo Lipposen mielestä.

Pitkällisen ja piinallisen harkinnan jälkeen Tuomioja on päätynyt kantaan en-osaa-sanoa. Kokouksen osallistujat tosin aiheellisesti huomauttivat, että puheenjohtaja Tuomioja ei voi äänestää tyhjää, koska äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hänen kantansa oli silti horjumaton. Kuten suuren puolueen puheenjohtajakandidaatilla pitääkin olla.

Tuomioja on selvittänyt ydinvoimakantaansa demareiden kiusallisissa puheenjohtajapaneeleissa. Hän voi hyväksyä ydinvoiman siirtymäkauden ratkaisuna, ei missään nimessä kestävänä ratkaisuna.

Hänestä ratkaisu on sitä hyväksyttävämpi, mitä enemmän se vähentää fossiilisia polttoaineita eikä lisää energian kulutusta.

Millaistakohan siirtymäaikaa Tuomioja oikein tarkoittaa? Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan uraani riittää nykykäytöllä 50–70 vuodeksi.

Kuka voi kirkkain silmin väittää, että uusi reaktori, johon investoidaan ja johon sijoittajat kiinnittävät rahansa, olisi jokin välikauden ratkaisu?

Yhdessä asiassa Tuomioja on oikeassa. Hänen mielestään emme voi enää yhtä aikaa vaatia sekä tehokasta ilmastopolitiikkaa että halpaa sähköä.





Viite