Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Sammakonkudun kevät -86

Natalia Baer

Terveisiä takahuoneesta! Kansanedustajan avustaja Timo Riitamaa tarkkailee maailmaa eduskunnasta. Natalia Baer

Terveisiä takahuoneesta! Kansanedustajan avustaja Timo Riitamaa tarkkailee maailmaa eduskunnasta.

28.4.2010

Timo Riitamaa

Tänään on kulunut 24 vuotta siitä kun Suomi kuuli Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Ystävyyden, Yhteistyön ja Avunannon hengessä tiedon välittämisessä viivyteltiin kohteliaasti pari päivää.

Nousseiden säteilyarvojen alkulähdettä ihmeteltiin, kun omat atomimiilut näyttivät olevan kunnossa. Ruotsalaisten teoria oli Neuvostoliitto, mutta Suomen viranomaiset rohkenivat ainoastaan kainosti epäillä, että säteily olisi kenties lähtöisin kaakosta.

Huhtikuussa 1986 olin melkein seitsemänvuotias. Siitä piti tulla suuri ja ikimuistoinen sammakonkudun kevät -86. Kutuämpärit oli ryöstetty siivouskaapeista hyvissä ajoin ja niille oli katsottu suojaisat varjopaikat takapihoilta.

Kuusivuotiaana sormien välistä limaisena lumpsahtelevaa kutua siistimpää oli ainoastaan rivitalon päädyn valkoisen tiiliseinän maalaaminen mudalla ruskeaksi, mutta se oli ankarasti kielletty. En tiedä olivatko sammakot jo silloin suojeltuja, mutta se ei olisi meitä estänyt.

Aikanaan kutu muuttuisi ämpäreissä nuijapäiksi ja liki myyttisen tarinan mukaan myös sammakoiksi. Taitojamme ei kuitenkaan päästy kokeilemaan.

Ojat kiellettiin jostakin näkymättömästä pelottelevalla puhuttelulla, joka veti tiukkuudessaan vertoja sille jonka saimme siskon barbien päiden irti repimisestä. Hiekkalaatikoilta kerättiin lelut pois eikä niille saanut mennä ennen kuin hiekat saataisiin vaihdettua.

Se oli sentään jo niin hullu kielto, että sitä ei toteltu. Mutta limainen sammakonkutu, se jäi.

Nyt maahan on taas tulossa lisää ydinvoimaa. Hallitusneuvotteluissa kokoomuksen puolesta energiapolitiikasta neuvotteli TVO:n lobbari, jolla oli oma ydinvoimalahakemus takataskussa. Sivistysmaissa näin ei tietenkään voisi tehdä, mutta Suomessa on jo YYA-ajoista totuttu soveltamaan.

Virallisesti ydinsähkö on omaan käyttöön, mutta kun yritin facebookissa lyödä miljardin euron vedon, että vientiin se päinvastaisista puheista huolimatta menee, kukaan ei tarttunut. Alensin panosta pullolliseen single malt viskiä, mutta siihenkään ei yksikään ydinvoimaa kotimaan tarpeilla puolustellut tarttunut.

Vakavan ydinvoimaonnettomuuden todennäköisyys on nykyteknologialla hyvin pieni. Ydinjätteen loppusijoitusta ei sen sijaan ole ratkaistu maailmassa vielä missään.

Yleisesti suomalaista politiikkaa leimaa varovaisuus ja muiden esimerkin seuraaminen. 100 000 vuotta säteilevän ydinjätteen kohdalla pieni Suomi aikoo kuitenkin tehdä ensimmäisenä sen, mihin kukaan muu ei ole vielä pystynyt.

Suomi, tuo eurooppalaisen ydinsähkön laskiämpäri.

Kirjoittaja on kansanedustajan avustaja. Lisää rokkia, seksiä ja politiikkaa löydät täältä.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.