Tuleva tuomion temppeli

18.5.2009

Eno

Ydinjätehautaa ei noin vain avata.

Nimimerkki ”Epäluuloinen” kysyy: Miten ydinjätteet saadaan säilymään 10 000 vuotta? Miten sitä varastoa muka hallinnoidaan tuhansia vuosia?

Eno vastaa: Ihmissuku on yksi utelias apinalauma. Kun tulevaisuuden ihmiset löytävät maasta kolon, joka on tilkitty tukevasti, ensimmäisenä tulee varmasti mieleen lähteä tonkimaan, mitä arvokasta sinne on haudattu. Niinpä sitten joku tulevaisuuden indianajones tulee avaamaan tuomion temppelin – ydinjätehaudan.

Paitsi että se on tehty kyllä niin vaikeaksi, ettei se yhdeltä kansainväliseltä seikkailijalta onnistu, vaikka apuna olisi professorin kaunis tytär.

Ydinjätehauta on puoli kilometriä syvä ja koko matkaltaan täytetty betoniitillä, joka turpoaa tiiviiksi pohjaveden kosteudessa. Lähempänä itse jätettä on vielä teräsbetonitulppia.

Ideana on, että ydinjätehautaa ei saa auki ilman teollisen yhteiskunnan tuottamia raskaita työkaluja. Ja teollisessa yhteiskunnassa tiedetään myös radioaktiivisuuden periaatteet.

Ydinjätehaudan paikan kriteerinä on myös, että kallioperä on aivan tavallista suomalaista peruskalliota. Siinä ei saa olla malmeja tai muuta käyttökelpoista kivimateriaalia, joka houkuttaisi kaivamaan seudulla.

Tieto ydinjätehaudasta on tarkoitus säilyttää maarekisterissä 300 vuotta ja se on myös kansainvälisissä rekistereissä.

Loputtomiin tällainen tieto haudasta – saati sen fyysinen ulkopuoli – ei kuitenkaan säily: viimeistään 10 000 vuoden kuluttua jääkausi höylää koko Pohjolan sileäksi. Sitten testataan, kestääkö hauta.

Ydinjätehaudan suulle ei ole tarkoitus laittaa pääkallonkuvia tai muita pelotussymboleja siltä varalta, että ihmiskunta taantuisi kivikauteen. Ihmispsykologiaa tuntien sellainen todennäköisesti pikemminkin innostaa kaivelemaan kuin karkottaa.

Lisää enon vastauksia löydät täältä.

Tweet