Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Väärin synnytetty

5.6.2008

Leena Lehtolainen

Käyttäjän Leena Lehtolainen kuva

Kirjoittaja on kirjailija.

Kolumni julkaistiin lehdessä 30.5.2008.

Kätilöt nostivat äskettäin esille sen, että jo joka viides lapsi syntyy keisarileikkauksella. Syitä on monia. Yksi on äidin synnytyspelko, joka saa monet pitämään alatiesynnytystä täysin mahdottomana.

Toinen on halu saada itse määrätä synnytysaika- ja tapa. Kolmas on pelko siitä, että alatiesynnytyksessä sukupuolielimet repeävät ja löystyvät niin, että joko oma tai puolison seksuaalinen nautinto kärsii.

Tunnen sympatiaa synnytyspelkoisia naisia kohtaan, sillä podin ensimmäisen raskauteni aikana sen sukulaistautia, sairaalakammoa. Tahdoin synnyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti ja ilman kivunlievitystä.

Pelkäsin, että itsemääräämisoikeuteni viedään ja minulle tehdään lääketieteellisiä toimenpiteitä, joita en halua.

Hakeuduin luomusynnytykseen Tammisaareen, ja hyvän kokemuksen jälkeen seuraava synnytys ei pelottanut yhtään. Siinä olikin sitten käydä köpelösti, kun istukka irtosi. Minua oltiin jo kiikuttamassa keisarileikkaukseen, kun ammattinsa osannut kätilö älysi, että lapsi on tulossa tavanomaista tietä.

Olin todella kiitollinen siitä, etten joutunut leikkaukseen.

Synnytyspelkoa ei pidä aliarvioida. Ystäväpiiriini kuuluu nainen, joka kahden traumaattisen synnytyskokemuksen jälkeen hankki sterilisaation. Kolmas kova kokemus olisi vienyt mielenterveyden.

Olen vihainen sekä ystäväni että muiden synnytyksessä turhaan kärsimään joutuneiden naisten takia. Silti en usko, että keisarileikkaus on patenttiratkaisu synnytyspelkoon. Vaikka en itse halunnut kivunlievitystä, suon sen ilman muuta muille.

Ehkä kipu ei kuitenkaan ole se kaikkein kammottavin asia synnytyksessä, vaan geeneihin tallentunut tiedostamaton taju siitä, että homma voi olla hengenvaarallista niin äidille kuin lapselle.

Suomessa kuollaan synnytyksissä nykyään äärimmäisen harvoin, mutta isänäitini aikana oli toisin, ja suuri osa maailman naisista ei voi unelmoidakaan lääketieteellisestä kivunlievityksestä.

Ehkä kätilöiden huolessa oli myös hiven moralisointia. Turhat leikkaukset syövät julkisia varoja.

Mutta vanhemmuus on täynnä yllätyksiä ja hallitsemattomuutta, joka on pakko oppia hyväksymään. Ehkä siksi vieroksun keisarileikkausta, joka halutaan tehdä vain siksi, että synnytyksen aika voidaan räätälöidä vanhempien tiukkaan aikatauluun.

Ja munat solmuun sellaisilta miehiltä, jotka vaativat lastensa äitiä synnyttämään keisarileikkauksella, ettei heidän tuleva seksuaalinen nautintonsa kärsi. Kyse lienee kyvyttömyydestä nähdä äiti-ihminen seksiobjektina. Suosittelen synnytyspelkoklinikkaa myös tällaisille miehille.





Viite