Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Huippuhiihtäjä heräsi ilmastonmuutokseen, kun luonnonlumi kävi vähiin: "Ilmastonmuutos uhkaa ammattiani"

Loppuuko latu? Martti Jylhä kampanjoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi osin ammattinsakin vuoksi.

Loppuuko latu? Martti Jylhä kampanjoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi osin ammattinsakin vuoksi.

9.2.2018 15.59

Riikka Suominen

Jos olisi satanut enemmän lunta, maastohiihtäjä Martti Jylhä olisi saanut ylioppilastodistukseen arvosanan biologiasta. Biologia oli lukiossa hänen lempiaineensa yhteiskuntaopin lisäksi.

Vuosi 2007 oli 1800-luvun lopusta alkaneen mittaushistorian toiseksi lämpimin maailmassa. Nuorten hiihdon maailmanmestaruuskisat oli lämpimän talven aiheuttaman lumipulan vuoksi lykätty maaliskuulle. Kisat pidettiin Italian Tarvisiossa korkealle vuoren rinteeseen tykkilumesta tehdyllä ladulla.

Kymmenen kilometrin kisa sattui samalle päivällä kuin biologian kirjoitukset. Jylhä valitsi kilpailun kokeen sijan. Hän kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti kultaa.

Valmentaja letkautti, että ”tähän asti on pärjätty geeneillä, mutta nyt on alkanut työnteon aika”.

Martti Jylhä nousi aikuisten maajoukkueeseen, mutta muuten työnteko alkoi takkuisesti. Jylhä oli luullut, että hän nyt lupaavana nuorena saisi aiempaa paremman sponsorisopimuksen. Mutta lumettomasta talvesta oli kärsinyt myös suksifirma, joka oli Jylhän pääsponsori. Huonon myynnin takia talli karsi sponsoroitaviaan rankalla kädellä. Jylhä jäi ilman sopimusta.

Se ei vielä riittänyt ilmastoherätykseksi.


Asfaltti on niljakkaan märkä Jylhän kodin edessä Helsingin Pitäjänmäessä. On joulukuun loppu 2017. Musta maa imee valon. 

Jylhä pakkaa treenivarusteitaan ja muistelee, että kymmenen vuotta sitten jouluna pääsi Helsingissä hiihtämään. Tämä talvi on ollut Etelä-Suomessa pilvisen pimeä ja sateinen. 

”Olen pahimman ajan pohjoisessa tai Keski-Euroopassa. En joudu Helsingin kaamoksesta kärsimään”, Jylhä sanoo ja nostaa tavaratilaan kahdet sukset. 

Kaksi suksiparia on oltava mukana, koska ei ole varmaa, kuinka paljon lunta Vantaan Petikossa on, ja onko sinne ajettu perinteisen latu.

Lumisen ladun päähän ei kotoa pääse ilman autoa. Vasta puoli vuotta Helsingissä asunut Jylhä on jo oppinut oikopolut. Sisäpihojen kautta ajamalla oikaisee nopeimmin Vihdintielle. Treeniladulle on noin vartin ajomatka treeniladulle. 

Petikossa Jylhä vetää kahden tunnin treenin. Perinteisellä tyylillä taittuu 28 kilometriä. ”Mittaan aikaa, en matkaa.” 

Parkkipaikalla kahdeksankymppinen seniorihiihtäjä jää juttelemaan treenausolosuhteista ja lumen riittävyydestä. Kohteliaasti Jyl­hä juttelee, vaikka vanha herra luuleekin puhuvansa Jylhän kollegan Anssi Pentsisen kanssa.


Huippupesäpalloilija. Sekin Martti Jylhästä olisi voinut tulla. Sotkamossa syntyneelle pesäpallo oli luonteva harrastus. Toisaalta hän osasi jo kaksivuotiaana hiihtää. Alle kouluikäisenä sujuivat sekä perinteinen että vapaa hiihtotekniikka. Pikku-Jylhää vahtivat Vuokatin urheilulukion nuoret hiihtäjät. Heidät oli hommaan käskenyt Jylhän isä, Vuokatin urheilulukion hiihtovalmentaja ja myöhemmin maajoukkueen valmentaja Reijo Jylhä.

Yläasteella pesäpallo jäi ja Martti Jylhä alkoi hiihtää tosissaan. Valmentajaksi ryhtyi ulkopuolinen eikä oma isä, jotta kotielämä säilyisi erillään hiihdosta. Kotona kolmilapsisessa perheessä piti järjestystä liikunnanopettaja-äiti Elina. Parasta oli, kun ovelle haistoi äidin paistaneen pullia.

Lukion ja armeijan jälkeen Jylhä pohti markkinoinnin opiskelua, mutta hiihto vei mennessään. Hän muutti Sotkamosta Rovaniemelle. 

”Isäkin sanoi, että kahta Jylhää ei taida enää Sotkamoon mahtua.” 

Paikkakunta valikoitui tyttöystävän Inka Kärkkäisen opintojen perusteella. Parin tarina alkoi lukioiässä, kun Jylhä kysyi Kajaanin juna-asemalla vuonna 2006, alkaisivatko he seurustella.

Oikeustieteellisessä opiskelevan avopuolison ansiota on osin myös Jylhän ilmastoherätys. Hän tykkää ”ärsytykseen asti” lukea uutisia ja pitää Jylhänkin ajantasalla maailmanmenosta.


Rovaniemellä latu alkoi
kotiovelta. Siis jos oli luonnonlunta. Rovaniemellä ensilumi sataa yleensä lokakuussa. Mutta sielläkin hiihtokauden aloitus luonnonlumella venyy vuosi vuodelta myöhäisemmäksi. Hiihtämään pääsee, mutta se johtuu siitä, että ladut lumetetaan. 

”Muutaman asteen ero näkyy. Kyllähän se ottaa päähän hiihtää pelkästään merkityllä ladulla”, Jylhä sanoo.

Koko hänen hiihto­uransa on Keski-Euroopassa hiihdetty lähinnä lumetettua kaistaletta. Ladun ulkopuolella maisema on vihreä.

Ammattilaisen suksi luistaa tekolumessakin. Se on hiukan karkeampaa ja kuluttaa voiteet suksen pinnasta nopeammin. 

”Tykkilumi kestää luonnonlunta paremmin lämmintä, sadetta ja tuulta”, Jylhä sanoo.

Ladun voi tehdä tykkilumesta, mutta talvilajien olemassaololle ilmastonmuutos on vakava uhka. Pohjoisessa hiihtokausi lyhenee ja Etelä-Suomessa hiihtäminen on tulevina vuosikymmeninä vaikeaa. Harrastaja- ja kilpailijamäärät vähenevät. On riski, että yleisö kääntää selkänsä lajille, jota se ei itse pääse harrastamaan, ja jonka kisoja joudutaan jatkuvasti sään vuoksi siirtämään.

”Ilmastonmuutos uhkaa ammattiani ja rakasta lajia, jota olen harrastanut lapsesta asti. Se on suoraan yhteydessä hiihtobisnekseen. Jos ei ole talvia ja lunta, ei myydä suksia, ja suksifirmat kaatuvat.” 

Tämä omakohtainen pelko sai Jylhän vuonna 2015 toden teolla heräämään ilmastonmuutokseen. Hän ryhtyi vastaperustetun talviurheilijoiden ilmastoliikkeen Protect Our Wintersin lähettilääksi.


”Ilmastonmuutos on paskapuhetta.
Säät ovat aina vaihdelleet.” 

Montaa minuuttia ei Martti Jylhä ollut ehtinyt seistä Rovaniemen kävelykadulla, kun iäkäs mies tuli kertomaan käsityksensä ilmastonmuutoksesta. Oli kesä 2016. Jylhä oli ideoinut ilmastotempauksen. 

Jylhä, lumilautailija Enni Rukajärvi ja muutama muu ammattiurheilija huutokauppasivat pipoja, hiihtolaseja, sauvoja, tuulipukuja ja reppuja. Jylhällä oli muun muassa Suomen hiihtomaajoukkueen käyttämä toppatakki. Huutokaupasta saadut 2 513 euroa käytettiin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. 

Maastohiihtäjät, kuten urheilijat ylipäänsä, eivät ole yleensä puhuneet julkisuudessa ilmastonmuutoksesta. Jylhän mukaan yhä useammalla on kuitenkin aito huoli maailmancup-kisojen ja harjoitusolojen puolesta. 

”Syksyisin, kun menemme jäätikköleirille muutaman tuhannen metrin korkeudelle , juttelemme aiheesta keskenämme. Me ollaan se sukupolvi, jonka vastuulla muutos on.”

Ilmastonmuutoksen huomaa harjoitusleireillä Käsivarressa Kilpisjärvellä toukokuussa. Aiemmin siellä oli usein alkukesästäkin lunta ja yöpakkasia. Enää niitä ei välttämättä ole. Tilastollisestikin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten pohjoisessa. Asiantuntijat arvioivat, että jos ilmasto Suomessa lämpenee kahdella asteella, napapiirillä se lämpenee ainakin neljällä.

Viime vuonna Jylhä valittiin olympiajoukkueen ekovastaavaksi. Kyseessä on sponsorisopimus johdon konsultointia tekevän yrityksen ÅF:n kanssa. Jylhä on tehnyt ÅF:n kanssa nettivideoita, joissa puhutaan matkustamisen ja kuluttamisen päästöistä. 

Maajoukkueleireille hiihtäjät kulkevat kimppakyydeillä. Kyse ei ole vain bensarahojen säästämisestä, vaan myös ympäristöstä. 

Helppo ammattiurheilun ilmastovaikutuksiin ei ole vaikuttaa. 

”Olympialaisiin lennetään isolla porukalla toiselle puolelle maailmaa. Osa tavaroista viedään sentään rahtilaivalla, mikä säästää vähän päästöjä lentämiseen verrattuna”, Jylhä sanoo.


Kevyttoppatakki, siisti parkatakki
, goretex-takki… Jokainen Sotshin kisoihin vuonna 2014 valittu olympiajoukkueen jäsen sai kaksi kassillista sponsorivaatteita pelkkiä kisoja varten.

”Neljä erilaista takkia. Mikä järki oikeasti?” Jylhä ihmetteli. 

Hän oli aiemminkin myynyt tarpeettomia vaatteita kirpputorilla, mutta olympialaisten jälkeen hän päätti tehdä vanhoilla varusteillaan hyvää. 

”Kirjoitin Facebookiin ilmoituksen, että laittakaa meiliä, jos on tarvetta varusteille. Sain nelisenkymmentä yhteydenottoa.” 

Sitten hän postitti ja vei tavaroita autolla uusille omistajilleen.

Kierrättäminen oli hiukan vaivalloista. Urheilijalla vapaa-aikaa on vähän. Jylhä on syksyisin kotona vain pari viikkoa. Mutta kohtaamiset lahjoitusten vastaanottajien kanssa olivat antoisia. Mukana oli yksinhuoltajaäitejä ja vakavasti sairaita vanhempia.

”Oli hienoa kun näki, että kiitokset olivat aitoja. Joukossa oli paljon innokkaita nuoria kilpahiihtäjiä. Hiihto on kallis laji. Jo varhaisnuoret tarvitsevat kallista kalustoa.”

Kun Jylhä parikymppisenä muutti vanhempien luota yhteen tyttöystävän kanssa, heillä oli pari matkalaukullista tavaraa. Vuosien kuluessa tavaraa tuli lisää. Lopulta kaksi varastoa ja 55-neliöinen koti pursusivat tavaraa. 

Jylhä ja Kärkkäinen ostavat nyt vähemmän, mutta laadukkaampaa, mielellään kotimaista. Joululahjaksi annetaan aineettomia elämyksiä. Vitosen alepaidat jäävät kauppaan.  

Sponsorille Jylhä ei ole sanonut, että vaatteiden määrä tuntuu tuhlaukselta. Hän tietää, että vaatefirmalle on iso bisnes esitellä mallistonsa urheilijoiden päällä. 

”On meidän vastuullamme jälkisijoittaa vaatteet.”


Tavalliset ihmiset ratkaisevat
ilmastokriisin äänestyspäätöksillään ja kulutusvalinnoillaan, uskoo Jylhä. Hänen omat ekologiset valintansa ovat pieniä tekoja. 

”Helsingissä kierrättäminen on tehty hemmetin helpoksi. Ruokapiiristä saa lähiruokaa: kalaa ja kesällä vihanneksia.” 

Punaista lihaa Jylhä syö harvoin. Syynä on, ettei se sula niin nopeasti kuin urheilijan ruokavalio vaatii. Kotiinsa Jylhä ja Kärkkäinen ovat ostaneet jo pitkään uusiutuvaa sähköä. Sen, että valot laitetaan pois huoneesta lähdettäessä ja että suihkussa ei läträtä, Jylhä oppi jo lapsena. 

”Olen aivan älyttömän nopea suihkussakävijä.” 

Jylhä uskoo asenteiden muuttuvan ja pienten tekojen kasvavan. 

”Sama juttu kuin dieetissä. Jos haluat nopeasti tuloksia, ne eivät ole pysyviä. Kun pikkuhiljaa omaksuu valintoja, niistä tulee elämäntapoja. Luotan ihmisten hyvyyteen ja maalaisjärkeen.”

Julkisuudessa jatkuvasti näkyvän urheilijan puheet ovat tekoja tärkeämpiä.

”Ylivoimaisesti tärkein roolini on pitää ympäristöaiheet koko ajan ihmisten puheissa. Muutkin puhuvat aiheesta, mutta on tärkeää että viesti tulee eri kulmista. Jos asia tulee vain tutkijalta tai poliitikolta, se ei kiinnosta välttämättä kaikkia.” 

ilmastonmuutos  martti jylhä  ammattihiihtäjä  olympialaiset  lumettomuus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 1/2018

Lue

Vihreä Lanka

1/18


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Autot parkissa ja liikenteessä (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri