Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ihan irti

Touko Hujanen

Joonas Rinta-Kanto.
Tätä haluan. Joonas Rinta-Kanto päätti, että 30-vuotiaana voi alkaa tehdä sitä, mistä oikeasti tykkää: piirtää.Touko Hujanen

Tätä haluan. Joonas Rinta-Kanto päätti, että 30-vuotiaana voi alkaa tehdä sitä, mistä oikeasti tykkää: piirtää.

11.5.2012 11.23

Sammeli Heikkinen

Sekopäisten hahmojen täyttämän Fok_It-sarjakuvan luoja Joonas Rinta-Kanto on rauhallinen mies, joka on tehnyt rajun ratkaisun.

Hei napanöyhdät, kelatkaa tätä: Tässä meitä on kolme karvanaamaa. Kuvaaja, minä ja Joonas Rinta-Kanto, se Fok_It-sarjakuvan piirtäjä.

Alkaako kuumottaa? Edes semisti?

Voi olla, että ainakin Rinta-Kantoa kuumottaa: ei haastattelun takia vaan siksi, että takaraivossa tykyttää uunituore elämänmuutos. Voisi sanoa heittäytyminen.

Rinta-Kannosta ei tule ihan heti heittäytyminen mieleen. Hän menee juuri avautuneessa Helsingin kantakaupungin baarissa kiltisti pöytään, jonka kuvaaja hänelle valitsee, istuu alas ja kaivaa esiin piirustuslehtiön ja tusseja.

Tässä niitä nyt on: kolmikuvaisia strippejä, joissa rujot ihmisenpäät puhuvat päättömyyksiä ja voimaeläimet piristävät masentuneita vaihtelevin tuloksin. Ne ovat Fok_itin alkuperäiskappaleita, aina neljä strippiä yhdellä sivulla.

Päällimmäisenä olevista kolme on jo julkaistu, yksi on kesken. Jokaisen ruudun vasemmassa kulmassa on valmiiksi piirretty kasvojen yläosa, josta tuijottavat tyhjät silmäkuopat.

”Piirrän näitä joskus osittain valmiiksi, jos ideaa ei heti ole. Silmät tulee samaan aikaan kuin puhekuplat. Se mitä hahmo sanoo, vaikuttaa katseen suuntaan. Kehykset piirrän aina aivan ensimmäisenä”, Rinta-Kanto kertoo.

Alkuperäiskappaleita piirtäjä säilyttää muovisessa He-Man-laukussa. Tulipalon sattuessa tärkeimmän omaisuuden saa helposti mukaan.

Harhaudumme pohtimaan, saisiko He-Man-salkkuja metallisina tulenkestävinä versioina. Ja oliko He-Man-ukoissa aikanaan erillinen muovihahmo itse He-Manille ja tämän siviiliminälle, prinssi Adamille.

”Vieläkin ottaa päähän, kun äiti on myynyt mun vanhat He-Man-ukot.”

Rinta-Kanto hymyilee paljon ja puhuu suuremmin elehtimättä, suorastaan pehmeästi. Tukka on lyhyt ja paidassa ruutuja. Rinta-Kannolla on viikset – ovathan Fok_Itin julkilausutut kolme peruskiveä viikset, faksit ja vyölaukut.

Rinta-Kannolla on myös siistiksi ajettu parta, mikä neutraloi viiksien tehon. Vyölaukkua ei ole. Fjällrävenin Kånken-repun sivutaskuun on pistetty Fok_It-rintamerkki.

Rinta-Kanto on aika kaukana sarjakuviensa sekopäisistä hahmoista, mikä on tietenkin haastattelun kannalta ihan hyvä asia.

Sarjakuvapiirtäjä pulahtaa roiskuttamatta Kallio–Hakaniemen luovaan luokkaan, jonka väitetään vallanneen nämä kulmat.

junantuoma Rinta-Kanto on tosin on, kuten monet muutkin tästä luokasta. Hän on asunut Kalliossa neljä vuotta. Lapsuus ja nuoruus kuluivat Espoossa. Välillä hän asui pari vuotta Riihimäellä, jossa opiskeli 3D-animaatiota ja valmistui media-assistentiksi.

Piirtäjäkoulutusta Rinta-Kannolla ei siis ole. Hän on tosin pyrkinyt Taideteolliseen korkeakouluun pari kertaa.

Sarjakuvia hän on piirtänyt lapsesta asti. Fok_It-sarjakuva tuli mukaan vähän yli kolme vuotta sitten, kun Rinta-Kanto perusti wordpress-sivun ja alkoi julkaista yhden stripin joka arkipäivä. Hän halusi nimenomaan piirtää sarjakuvaa.

”Yritin löytää jonkun toisen kirjoittamaan, olisin itse vain piirtänyt. Sitten oli yksi saunailta kavereiden kanssa ja siellä syntyi päätös, että alan tehdä kokonaan itse. Piirrän kolme ruutua ja niihin jonkun väsyneen jutun, tai en juttua ollenkaan.”

Sillä tiellä ollaan. Peruskuvio on edelleen sama, ulkoasu ja piirrosjälki ovat muuttuneet hieman. Nykyään Rinta-Kanto piirtää stripit mustavalkoisena, skannaa ne ja värittää tietokoneella. Ennen hän väritti puuväreillä.

Piirrosjälki on kehittynyt selvärajaiseksi mutta yksityiskohtaiseksi, selvästi tunnistettavaksi. Siitä tulee ehkä hieman mieleen yhdysvaltalaisen klassisen undergroundsarjakuvan rujous. Sieltäkö vaikutteet tulevat?

”En osaa sanoa, olenko ottanut suoria vaikutteita ja mistä. Sarjakuvia olen lukenut aina paljon.”

Rinta-Kanto kertoo nykyäänkin käyvänsä säännöllisesti ratsaamassa Kallion kirjaston sarjakuvahyllyt, josta mukaan lähtee monesti iso kangaskassillinen sarjakuvia. Nyt työn alla on Hugo Prattin tuotantoon tutustuminen.

Fok_It seisoo tai kaatuu käsikirjoituksensa varassa. Tai no käsikirjoituksen ja käsikirjoituksen. Siis siitä riippuen, miten hyvin se väsynyt idea sattuu osumaan. Välillä tulee hittejä, välillä huteja.

Fok_Itin huumoria on vaikea selittää. Se perustuu umpihölmöille henkilöhahmoille ja typerille väärinkäsitykselle. Toistolle ja kummalliselle kielelle.

Yksi omista suosikeistani on puolisentoista vuotta vanha pätkä, jossa viiksekäs mies pohtii missä yhteyksissä viikset voi kirjoittaa äksällä. Siis viixet. Johtopäätös on, että viixet sopii nettiin, mutta virallisemmissa yhteyksissä, esimerkiksi työhakemuksissa, pitää kirjoittaa viikset. Vaikeaa selittää, eikö vain?

Pertti Jarlan piirtämän Fingerporin juju on monesti puujalkavitsi, sanaleikki tai kaksimielisyys. Fok_Itissa koukku monesti puuttuu, juttu tavallaan hautuu hauskaksi tai sitten ei. Ehkä se on se, mikä viehättää.

Koukkua tai ei, Fok_Itista tykätään. Sosiaalisessa mediassa ihmiset linkkailevat strippejä, Nyt-liitteessä sarjakuvaa on julkaistu yli vuosi. Galleria Ruutu pyysi Rinta-Kannolta ikkunanäyttelyn, jossa oli esillä muun muassa sarjakuvaoriginaaleja. Kuukauden kestänyt näyttely päättyi viime kuun lopulla.

Nyt palataan siihen kuumottavaan juttuun. Eli riittääkö Fok_it? Tähän saakka kaikki on riittänyt, sillä Rinta-Kanto on piirtänyt harrastuksena, tavallisen kahdeksasta neljään -työn ohessa.

Keväällä Rinta-Kanto jätti leipätyönsä ja alkoi täysipäiväiseksi sarjakuvapiirtäjäksi.

”Päivätöissä kelailin, että kun täytän kolmekymmentä, voin alkaa tehdä jotain, mikä kiinnostaa ja mistä oikeasti tykkään. Piirtäminen alkoi viedä turhan paljon vapaa-aikaa.”

Nytin sarjakuvasta tulee tasaisesti rahaa. Sen lisäksi Rinta-Kanto on tehnyt joitain kuvitustöitä ja pari tilaussarjakuvaa. Miten toimeentulo lopulta järjestyy ja millaisia töitä pitää ja saa tehdä, on epäselvää.

”Teen kuvitushommia ja muita, kunhan vain saan piirtää. Olisihan se hienoa, jos piirtämällä saisi elätettyä itsensä.”

Ehkei Rinta-Kantoa pahasti kuumota. Jos haluaa kokeilla, kuinka kauas kolmiruutuinen, väsyneeseen läppään perustuva sarjakuva kantaa, niin tämä on ainoa keino.

Joonas Rinta-Kanto

  • Syntynyt Espoossa 1982, täytti juuri 30 vuotta. Asunut neljä vuotta Helsingin Kalliossa.
  • Keskimmäinen kolmesta veljeksestä.
  • Koulutukseltaan media-assistentti, opiskellut 3d-animaatiota.
  • Työskenteli vuosia digitaalisessa painossa, siirtyi tänä keväänä täysipäiväiseksi sarjakuvataiteilijaksi.
  • Harrastaa pyöräilyä ja sarjakuvien lukemista. Seurustelee.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.