Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Niemeläinen

Erno Enkenberg

Pekka Sauri.
ruudun takaa. Vihreän Langan entinen päätoimittaja Jyrki Räikkä ehdotti Pekka Saurille nimimerkin käyttöä.Erno Enkenberg

ruudun takaa. Vihreän Langan entinen päätoimittaja Jyrki Räikkä ehdotti Pekka Saurille nimimerkin käyttöä.

16.11.2012 10.29

Anu-Elina Lehti

Pekka Sauri kirjoitti 12 vuotta Vihreään Lankaan kolumnia salanimellä.

Syyskuussa 2000 ilmestyneen Vihreän Langan kannessa myhäilevät Paavo Lipponen ja tuuheatukkainen Sauli Niinistö. Sisäsivulla uusi kolumnisti, Niemeläinen, moittii kansanedustajien palkkaremonttia tragikoomiseksi.

Kolumnin lopussa oleva määritelmä on tarkkaan hiottu.

“Kirjoittaja on vihreitä sympatisoiva veteraanivaikuttaja, joka kirjoittaa asemansa vuoksi nimimerkillä.”

Niemeläinen eli Pekka Sauri aloitti 12 vuotta kestäneen kolumnistiuransa Vihreän Langan päätoimittaja Jyrki Räikän pyynnöstä. Räikkä halusi Saurin kirjoittavan salanimellä.

Seuraavat 12 vuotta Sauri hakkasi joka viikko 2700 merkkiä tekstiä. Ajallinen ennätys kolumnin kirjoittamisessa on tasan yhdeksän minuuttia.

“Yhtään Niemeläistä en koskaan jättänyt väliin”, Sauri sanoo.

Niemeläinen on ollut profiililtaan realo-vihreä, joka on vuosikaudet povannut vihreiden nousua kolmen suuren puolueen joukkoon. Muita Niemeläisen lempiaiheita ovat olleet yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin teoriat ja vihreiden sisäänpäinlämpiävyys.

Nyt Sauri on päättänyt lopettaa kolumnin kirjoittamisen.

Pekka Saurin ja Vihreän Langan suhde on kuluneiden vuosien aikana ollut ristiriitainen. Sauri oli 1980-luvun alussa tekemässä Vihreän Langan edeltäjää, kulttuurilehti Suomea yhdessä Pekka Haaviston, Heidi Hautalan ja Teppo Turkin kanssa.

Sauri työskenteli 1990-luvun alussa Vihreän liiton puoluesihteerinä. Samaan aikaan Vihreän Langan päätoimittajana aloitti Timo Harakka, joka vei lehteä uuteen suuntaan. Harakka oli puhdasverinen journalisti, joka halusi tehdä kriittistä ja kunnianhimoista lehteä. Se oli hienoinen järkytys puolueelle, joka oli tottunut pitämään Lankaa omana tiedotuslehtenään.

Lisää jännitystä toi se, että lehden toimitus ja puoluetoimisto sijaitsivat vierekkäin.

“Harakan aikana ihmiset alkoivat varoa puheitaan puoluetoimistolla. Kaikki pelkäsivät, että jutut menevät sellaisenaan lehteen”, Sauri muistelee.

Miksi Sauri lopettaa Niemeläisen juuri nyt? Koska Vihreän Langan ilmestymistä on harvennettu ja Niemeläinen siirrettiin verkkolehteen.

Vihreiden puoluetoimiston ruokailuhuoneessa istuva Sauri räplää levottomasti kännykkäänsä ja puhuu innostuneesti uudesta raitiolinjasta, joka alkaa pian liikennöidä Helsingin Senaatintorin ja Länsisataman välillä.

Nykyinen Sauri kuulostaa melko erilaiselta kuin vuoden 1987 Sauri. Ylen Elävässä arkistossa nähtävillä olevassa dokumentissa Utopia elämästä nuori Sauri kertoo, ettei “kerkeä menemään töihin, koska on niin paljon tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita”.

Dokumentissa Sauri, hänen ensimmäinen vaimonsa Gandul ja heidän pieni poikansa jakavat pienen kaksion toisen pariskunnan kanssa. Sekä Sauri että Gandul käyvät syväluotaavia filosofisia keskusteluja työn tarkoituksesta. Välttämättömän toimeentulonsa Sauri kertoo saavansa kynäilemällä.

“En osaa kuvitella itseäni mihinkään tiettyyn työpaikkaan tekemään jotain tarkkaan rajattua työtä”, Sauri sanoo dokumentissa vakavana.

Nykyinen Sauri, joka työskentelee Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, hymähtää nuorelle Saurille.

“Tein siihen aikaan väitöskirjaa ja se kuuluu kyllä puheesta. Jälkeenpäin olen kyllä ihmetellyt, miten oikein jaksoin silloin ilman vakituisia tuloja.”

Kulttuurilehti Suomen tekijäkaarti on noussut nyrkkipajasta Suomen korkea-arvoisimpiin asemiin. Kuinka pahasti valta on turmellut entistä radikaalihippiä?

Sauri rypistää kulmiaan.

“Näinhän tässä pitikin käydä. Jos tarkoitus on muuttaa maailmaa niin siihen tarvitaan valtaa.”

Sauri sanoo uskoneensa aina parhaan argumentin periaatteeseen. Perinteistä pönötysvaltaa ei hänen mukaansa ole enää olemassa.

“En käytä valtaa aseman perusteella vaan koetan perustella, miksi näin kannattaa tehdä.”

Kunnallisvaaleissa vihreät sai 8,5 prosenttia annetuista äänistä. Siitä on vielä pitkä matka suureksi puolueeksi.

Kun Sauri puhuu vihreiden nykytilasta, hän kuulostaa kolumneissa pauhaavalta Niemeläiseltä.

Saurin mukaan vihreiden ongelma on se, ettei se ole samalla tavalla intressipuolue kuin muut puolueet.

“Kaikkihan kannattavat demokratiaa, tasa-arvoa ja sananvapautta. Mikä on vihreiden lisä tähän? Vaadimmeko enemmän tasa-arvoa kuin muut?”

Megatrendiksi kasvanut ekoajattelu saattaa Saurin mielestä tehdä tulevaisuudessa puolueesta tarpeettoman. Vihreys pitäisi onnistua tekemään helpoksi ja tavalliseksi. Hyvä esimerkki tästä on Pekka Haavisto -ilmiö.

Saurin mielestä liialliset elämäntapaan liittyvät vaatimukset saavat äänestäjät hakeutumaan toisaalle.

“Ihmiset elävät aikalailla stressaavaa elämää nykyisin. Jos heidän velvollisuuksiaan lisätään, monet kääntävät katseensa muualle.”

Toinen asia, mihin vihreiden tulisi kiinnittää huomiota, on EU. Sauri sanoo olevansa pettynyt viimeaikaisiin äänenpainoihin.

Hänen mukaansa vihreiden tulisi ajaa globaalia integraatiokehitystä ja muistaa, että eurokriisi on vain pieni osuma keskellä matkaa.

“Meidän tulisi pitää isoa maisemaa esillä enemmän.”

Pekka Sauri on aina uskonut kommunikaation voimaan. Vuosina 1986–2002 hän veti Radio Cityssä ja myöhemmin Yleisradiossa Yölinjalla-ohjelmaa, jossa hän yritti ratkoa puhelinsoittajien ongelmia. Ohjelma nousi kulttisuosioon, ja sen parhaat jaksot ovat suuria hittejä Youtubessa.

Nykyisin Sauri on ahkera facebookkaaja, vaikka hän suhtautuu sosiaaliseen mediaan varautuneesti.

“Sosiaalisessa mediassa keskustelu menee helposti hirveän yksiraiteiseksi. Ihmisiltä puuttuu harkinta, ja se on pelottavaa.”

Nykyään apulaiskaupunginjohtaja sammuttelee työkseen tulipaloja, jotka ovat saaneet alkunsa Facebookista. Tänä syksynä Sauri on saanut sovitella esimerkiksi Yrjönkadun uimahallin puukiukaan poistosta aiheutunutta kiistaa. Vielä suuremman raivon herätti Baana-pyöräilyväylän skeittitaideteoksen ympäriltä poistettu asfaltti.

Tuorein kohu nousi kutojamummoista. Helsingin rakennusvirasto päätti lopulta sallia pienimuotoisen kaupustelun ilman lupaa ja paikkamaksuja. Sauri huokaa.

Kohuista huolimatta Sauri intoilee työstään, jota kuvailee “mahtavan konkreettiseksi ja käytännölliseksi”.

Aika kauaksi on päästy siitä vuoden 1987 Saurista, jonka jokainen lause päättyi korkealentoiseen teoreettiseen pohdintaan.

Saurin mielestä urapolku on kuitenkin ollut mitä loogisin.

“Mitä hyötyä on teoriasta jos sitä ei voi soveltaa käytäntöön? Ei teoreettisuus minusta ole kadonnut, mutta yritän nykyisin vähän vahtia, missä sitä puhun.”

Sauri on koko ajan esillä, mutta kolumnisti Niemeläisen henkilöys on säilynyt salassa kohtuullisen hyvin. Kyselijöille Saurilla on aina kertonut vakiovastauksen:

“Tiedän kuka Niemeläistä kirjoittaa, mutta olen luvannut etten kerro sitä kenellekään.”

Pekka Sauri

  • Syntynyt Helsingissä vuonna 1954. Asuu nykyisin Etelä-Helsingissä vaimonsa, tutkija Pirjo Hiidenmaan kanssa.
  • Koulutukseltaan filosofian tohtori.
  • Osallistunut Helsingin kunnallispolitiikkaan 1980-luvulta lähtien. Hän oli Helsingin valtuuston varsinainen jäsen 1993–2003 ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2001–2003.
  • Sauri työskenteli Vihreän liiton puoluesihteerinä 1990–1991 ja puheenjohtaja 1991–1993.
  • On työskennellyt Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2003 lähtien.
  • Veti vuosina 1986–1997 Radio Cityssä suosittua Yölinja-ohjelmaa. Myöhemmin ohjelma siirtyi Yleisradioon, jossa ohjelma pyöri 1997–2002.
  • On piirtänyt Vihreään Lankaan omalla nimellään Just joo -piirrosta vuodesta 1994.
  • Kuusi 11–30-vuotiasta lasta.


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri