Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Uusi kärki

Iiro Törmä

Ozan Yanar
Penkiltä kentälle. ”Puolueen pitää heittää meidät vaalipaneeleihin konkaripoliitikkoja vastaan samoin kuin Li Andersson (vas) on nostettu”, sanoo Ozan Yanar.Iiro Törmä

Penkiltä kentälle. ”Puolueen pitää heittää meidät vaalipaneeleihin konkaripoliitikkoja vastaan samoin kuin Li Andersson (vas) on nostettu”, sanoo Ozan Yanar.

18.12.2014 16.16

Kati Pietarinen

Ozan Yanar liittyi vihreisiin vuosi sitten. Hän on ehtinyt euro- ja eduskuntavaali-ehdokkaaksi, ylioppilaskunnan ääniharavaksi ja Vinon puheenjohtajaksi.

Kaivopihan Unicafe Helsingin keskustassa on marraskuun lopun arki-iltana täynnä opiskelijoita. Ozan Yanar ei tällä kertaa mahdu joukkoon: on pakko siirtyä Vanhan ylioppilastalon kahvilaan. Suoraan töistä saapuva – hipsterinoloinen ja kravattikaulainen – Yanar istuukin paremmin kahvilan hillityn porvarilliseen tunnelmaan kuin ruokalan hälinään.

Yanar lounastaa usein Unicafessa, sillä sekä ruokalassa että kahvilassa tulee tuttuja vastaan. Tuore Helsingin ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänikuningas kieltäytyy kuitenkin kahvilan ”sikakalliista” mozzarellaleivästä ja ottaa pelkän kahvin.

Yanar on tehnyt kevään eurovaalikampanjaa, sitten syksyn edustajistovaalikampanjaa ja Vinon puheenjohtajakampanjaa. Niiden jälkeen hän aikoo keskittyä eduskuntavaaleihin.

”Mun kaverit ihmettelee, miten mä oikein jaksan. Onhan tää hullua”, hän sanoo ja hymyilee.

Istuuduttuaan Yanar vakavoituu.

Aloitetaan talouspolitiikasta. Se on Yanarin, projektiekonomistin ja kuudennen vuoden taloustieteen opiskelijan lempiaihe. Työkseen Yanar tutkii nyt SAK:lla tuloneuvotteluja, palkkapolitiikkaa ja kilpailukykyä. Pesti päättyy vuoden lopussa. Aiemmin hän on työskennellyt palkansaajien tutkimuslaitoksella ja Helsingin kaupungin työllisyystiimissä sekä harjoitellut työ- ja elinkeinoministeriössä. Myös Nordean rahoitusosasto on tullut tutuksi.

”Kiinnostuin politiikasta, kun huomasin, kuinka huonoa talouspoliittista keskustelua Suomessa käydään. 50-vuotiaat sedät puhuvat kaikissa ohjelmissa”, Yanar kertoo.

Nyt on Yanarin mukaan elvytyksen aika, jotta saadaan aikaan kasvua.

”Suomi saa lainaa halvalla. Nyt pitäisi tehdä infrastruktuurihankkeita ja korjata. Elvytys luo talouskasvua, ja vain sen avulla voidaan luoda työpaikkoja esimerkiksi nuorille.”

Yanar listaa tuttuja, pitkän ajan kuluessa tarvittavia rakenteellisia muutoksia: sote- ja kuntauudistus, lisää työperäistä maahanmuuttoa, sekä sosiaaliturvajärjestelmä, joka vastaa nykyisiä pätkätyömarkkinoita.

”Perustulo vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta: sitä pitää ainakin kokeilla.”

Talouspoliittisista ajattelijoista Yanar mainitsee yhdeksi suoikikseen nobelisti Joseph Stiglitzin, joka on erityisen kiinnostunut taloudellisen tasa-arvon kysymyksistä. Hän painottaa kuitenkin lukevansa laajasti kirjallisuutta eri näkökulmista.

”Luen esimerkiksi todella laadukkaita voxeu.org -nettisivuja, joilla ihmiset esittelevät taloustieteellisiä argumentteja suhteellisen akateemisin termein.” Yanarin talousajattelun keskiössä on inhmillisyys.

”Haluan sellaisen talousjärjestelmän, joka pitää huolta heikko-osaisista, joka mahdollistaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden. Tuloerojen ei pidä lähteä käsistä. Toisessa kotimaassani Turkissa ihmiset ihailevat pohjoismaista mallia. Siitä pitää pitää kiinni.”

Arkkitehtipariskunnan esikoinen, Yanar, eli ensimmäiset vuotensa Istanbulissa, mutta muutti lapsuudessaan vanhempiensa opiskelun vuoksi Englantiin. Kun Yanar oli kahdeksan, perhe palasi Istanbuliin ja vanhemmat erosivat. Äiti löysi vierelleen saksalaismiehen, isä päätyi naimisiin suomalaisnaisen kanssa.

”Yhtäkkiä mun perusturkkilaiseen perheeseen kuuluikin pitkä blondi saksalaismies ja vaalea suomalaisnainen. Kaikki kyselivät, keitä noi oikein on?”, Yanar muistelee huvittuneesti.

Parin viikon pituisella ensivierailulla isän luokse Helsinkiin 12-vuotiaasta Yanar rakastui Suomeen.

”Helsingissä pystyin matkustamaan itse yksin ratikalla ja kävin itse valitsemassa karkit kaupasta. Se itsenäisyys tuntui ihan loistavalta.”

Kun Kyproksella äitinsä kanssa asuva Yanar kertoi haluavansa isommalle paikkakunnalle, äiti suositteli muuttoa Suomeen.

”Myöhemmin äiti kertoi, että se oli oikeastaan läppä.”

Yanar otti kuitenkin kehotuksen tosissaan.

Helsinkiin 14-vuotias sopeutui nopeasti. Yanar kiittää siitä perhettään sekä Meilahden yläasteen valmistavaa luokkaa, josta tulokkaat pääsivät joustavasti vähitellen mukaan kantasuomalaisten opetukseen. Eniten auttoivat jalkapallokaverit. Yanar eteni harrastuksessaan nuorten SM-sarjaan.

”Aloitin fudisjoukkueessa neljä päivää Suomeen muuton jälkeen. Kävin treeneissä kolme–neljä kertaa viikossa. Aluksi osasin vain fudissanoja: hei-hei, syötä, maali.”

Politiikkaan Yanar päätyi valtiotieteellisen tiedekunnan kautta. Sinne hän tuli opiskelemaan taloustiedettä, josta oli innostunut lukiokurssilla. Aluksi Yanar purki tuntojaan yhteiskunnasta lähinnä Facebook-päivityksissä.

”Kun perussuomalaiset nousi 2011, olin aika masentunut. Olin menettämässä Suomeni, joka on monella tapaa tasa-arvoisempi kuin muut maat: sosiaalisesti, etnisesti, uskonnollisesta ja myös seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta”, Yanar sanoo.

Onneksi seuraavana vuonna tapahtui Yanarin sanoin inspiroivin juttu ikinä.

”2012 Pekka Haavisto antoi kaikille toivoa: suvaitsevainen Suomi on tosiasia, ei me olla mitään vähemmistöä.”

Samana vuonna Yanar lähti ainejärjestönsä ehdokkaaksi edustajistovaaleihin. Edustajistovaaleissa 2012 ensikertalainen ylsi aluksi jaetulle äänikuninkaan paikalle, mutta tippui tarkastuslaskennassa toiseksi. Tulos toi kuitenkin edustajiston isoimman ryhmän varapuheenjohtajan pestin.

”Yhtäkkiä mä olin näissä piireissä, joista olin unelmoinut. Tajusin, että nää on aika normaaleja tyyppejä. ”

Puhuessaan Yanar on vakava ja mietteliäs, väsynytkin. Hetkittäin hän innostuu – eniten silloin, kun puhuu vihreistä.

Edustajistotoiminta toi kosintoja eri puolueilta. Yanar pohti valintaa yli vuoden. Vihreiden rinnalla toinen vaihtoehto oli demarit.

”Mä oon sosiaalidemokraatti, mutta en tiedä, onko sosiaalidemokraattinen puolue enää sosiaalidemokraattinen. Sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden ongelmien ratkaisemisen sijaan he ehdottavat eläkeläisille kalastuslupia. Haloo!”

Yanar kuvailee vihreitä uudenlaiseksi hyvinvointivaltion puolustajaksi.

”Vihreät ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, ei vain palkansaajien vaan myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien puolella. Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka, ja vihreät ovat kiistaton ykkönen ympäristöasioissa.”

Yanar täytti nettilomakkeen puolueeseen liittymisestä viime syksynä. Kaksi päivää myöhemmin hänet valittiin Helsingin vihreiden hallitukseen. Yanar oli ollut vihreiden jäsen kymmenen päivää, kun puoluehallitus valitsi hänet ehdokkaaksi eurovaaleihin.

”Se oli tosi koskettavaa, että ne oli tosi varmoja musta. En olisi ikinä kuvitellut tällaista vastaanottoa.”

Äänisaalis oli lopulta 2269. Vihreänä Yanar on ennättänyt myös tämän syksyn yliopistovaalien äänikuninkaaksi. Kaksi viikkoa sitten hänet valittiin Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden eli Vinon puheenjohtajaksi Saara Ilvessalon rinnalle. Eduskuntaan hän pyrkii keväällä tosissaan:

”Me tarvitaan sukupolvenvaihdosta. Puolueen pitää heittää meidät vaalipaneeleihin konkaripoliitikkoja vastaan, samoin kuin Li Andersson on nostettu.”

Kevään eurovaaleissa oli yli 250 ehdokasta. Vain kolme heistä kuvaili itseään kampanjamateriaalissaan feministiksi. Ozan Yanar oli kolmikosta ainoa mies. ”Olen ollut feministi varmaan siitä asti, kun olen tiennyt olevani olemassa. Mä olen kasvanut vahvojen naisten kanssa. Isä ja äiti jakoivat kotityöt ihan tasan ja sananvaltaa himassa oli saman verran. Se oli tosi luonnollista mulle.”

Yanar sanoo haluavansa tasa-arvoisen maailman, jossa sukupuoleen liittyvät normit on rikottu, ja jossa miehillä ei esimerkiksi ole nykyistä ylivaltaa talouspoliittisessa keskustelussa.

”Lähi-idän miehiä ajatellaan naisten alistajina: sitä stereotypiaa jotkut yrittävät täällä Suomessakin viljellä. Kun jossain paneelissa tällainen parrakas, muslimienemmistöisestä maasta tuleva mies on feministi, se on hauskaa”, sanoo.

Aborttioikeuden ja tasa-arvoisen avioliiton vastustajat saavat Yanarin kiihdyksiin. Kesäkuisessa blogissaan hän kannusti maahanmuuttajayhteisöä mukaan pride-kulkueelle. Hän kertoo ottaneensa kantaa sen puolesta myös turkkilaisyhteisön sisällä ja saaneensa jakautuneen vastaanoton.

”Jotkut vanhat uskonnolliskonservatiiviset sedät haluavat määrittää, mitä turkkilaisuus on. Ei mua haittaa: sanokoot musta mitä sanovat. Hirveän moni suomenturkkilainen taas on tullut sanomaan, että mahtavaa, kun otat näihin kantaa.” Muslimiksi Yanar ei itseään laske.

”Käyn tietenkin juhlapyhinä syömässä perheen kanssa, mutta en ole millään tapaa uskonnollinen.”

Turkkiin Yanar pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja yliopiston dekaanina työskentelevään äitiinsä. Istanbulia Yanar ylistää mahtavaksi kaupungiksi, mutta kuten monelle muullekin maailmalta tulleelle, Itä-Helsinki on koti.

Yanarin suosituimmat nettikirjoitukset käsittelevät rasismia. Pia Kauman lastenvaunuväitteitä kommentoineen tekstin suomalaisesta rasismista näki Facebookissa yli 60 000 suomalaista, Yanar kertoo. Kun Yanar kertoi ehdokkuudestaan Vinon puheenjohtajaksi, Salon kaupunginhallituksen perussuomalainen jäsen kommentoi nettikeskustelussa, että herra Yanarilta pitäisi ottaa passi pois.

Yanarin mukaan osallistuminen keskusteluun rasismista on tärkeää. Ulkomaalaistaustan ansioista hänen kirjoituksillaan on uskottavuutta mutta aihe myös turhauttaa. Maahanmuuttajataustaisten pitäisi päästä suomalaisessa yhteiskunnassa puhumaan paljon muustakin kuin maahanmuutosta: talouskriisistä, vanhustenhoidosta tai ilmastonmuutoksesta.

”Oli mahtavaa, että lähes aina kun mua haastateltiin eurovaaliehdokkaana, tivattiin taloudesta, ei mun taustasta. Oli erityisen siistiä, kun paneeleissa Nasima Razmyarin kanssa ihmiset halusivat meiltä vastauksia politiikan joka lohkosta, ei taustoistamme.”

Ozan Yanar

  • 27-vuotias
  • Valtiotieteen kandidaatti ja kuudennen vuoden taloustieteen opiskelija Helsingin yliopistolla.
  • Nyt projektitutkijana SAK:lla. Työskennellyt myös palkansaajien tutkimuslaitoksella ja Helsingin kaupungin työllisyystiimissä.
  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen, toinen Vihreiden nuorten ja opiskeijoiden liiton puheenjohtajista. Eduskuntavaaliehdokas.
  • Asuu Itä-Helsingin Rastilassa avovaimonsa kanssa.
  • Harrastaa jalkapalloa. Yanar on aiemmin pelannut myös nuorten SM-sarjassa.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.