Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Viimeistä viedään

Iiro Törmä

Luuranko aavikolla.
Päin tuulimyllyjä! Ilmastonmuutoksen epäilijöiden taustatuki on romahtanut. Iiro Törmä

Päin tuulimyllyjä! Ilmastonmuutoksen epäilijöiden taustatuki on romahtanut.

7.8.2008 13.00

Hanna Eriksson

Ilmastoskeptikot ovat kuolemassa sukupuuttoon, mutta muutama sinnikäs jatkaa taistelua.

Tässä on laji, jonka suojelijoilla on kiire: ilmastonmuutoksen epäilijöiden elintila pienenee, taistelutahto laimenee ja uusi sukupolvi on edellistä heikompi. Ilmastoskeptikot ovat häviämässä maailmasta, sillä vastapuolen aseet ovat entistä tarkempia ja terävämpiä.

”Tieteelliset vastaperusteet ihmisen aiheuttamalle ilmastonmuutokselle ovat lopussa”, Merentutkimuslaitoksen erikoistutkija Jari Haapala tiivistää skeptikkojen tilanteen.

Voimasuhteet ovat samat kuin kurpitsan ja rusinan: ilmastotutkimus kasvaa ja mehustuu, skeptikkojen perustelut kutistuvat ja rupsahtavat.

”Ilmastoskeptikoiden argumentit ovat mielipiteitä. Niihin on yhtä mahdotonta vastata tieteellisesti kuin kysymykseen siitä, onko pasta parempaa parmesaanilla vai ilman”, Haapala sanoo.

Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutostutkimuksen päällikön Ari Laaksosen mukaan jäljellä olevat skeptikot kaivavat vuosi toisensa jälkeen esiin väitteet, jotka on jo moneen kertaan kumottu.

”Väitteet menevät läpi maallikoille, mutta eivät vakavasti otettaville tutkijoille. Skeptikot penkovat esiin vanhojen tutkimusten virheitä. Niiden löytyminen ei vaikuta lopputulokseen, eli siihen, että ihmisen toiminta lämmittää ilmastoa.”

Julkisuudessa kävi skeptikkokato Suomen kahden ennätyslämpimän talven jälkeen. Internetissä sinnittelee vielä äkäinen joukko, joka välillä kerää sympatiapisteitä tiedotusvälineiltä.

Ilmatieteenlaitoksen johtaja Mikko Alestalo kutsuu tätä Don Quijote -ilmiöksi.

”Ihmiset, toimittajat mukaan lukien, ovat helposti yksinäisten soturien puolella virallista totuutta vastaan."

Hiipuva skeptikkojoukkio saa kaikesta huolimatta Alestalolta tunnustusta.

”Ilmastoskeptikot ovat siviilirohkeita. Itse en heidän tiedoillaan uskaltautuisi antautua väittelyyn.”

Satojen ilmastotutkijoiden tieteellisen työn kyseenalaistaminen vaatii jämäkkää asennetta. Varsinkin, kun ilmastoskeptikoiden päälaji on maallikko, joka hakee tukea mielipiteilleen sanomalehdistä ja verkkokeskusteluista.

Vakavammin otettavissa skeptikoissa on myös aktiiviuran taakseen jättäneitä tutkijoita. Skeptikkonuolia on ammuttu ilmastotutkijoita kohden myös tiedeyhteisöstä, kun yksittäiset geologit, astronomit ja maantieteilijät ovat kiistäneet ihmisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen.

”Muiden alojen tutkijoilla ei voi olla ilmastotutkijoiden perehtyneisyyttä asiaan. Jotkut geologit eivät esimerkiksi voi uskoa, että ihminen voi saada mitään näin suurta aikaiseksi. Ihmisestä on tullut geologinen tekijä, joka pystyy vaikuttamaan esimerkiksi maapallon kaasukoostumukseen”, Alestalo toteaa.

Alestalo ja Haapala kuitenkin kiittelevät skeptikoita siitä, että he ovat terävöittäneet ilmastotutkimusta.

”Kyseenalaistaminen on tieteen ehdoton peruspilari. Ilmastoskeptikot ovat nostaneet esiin vasta-argumentteja. Ne tiedeyhteisön on pystyttävä kumoamaan”, Alestalo sanoo.

Väitteitä onkin kumottu urakalla.

Skeptikoiden mukaan esimerkiksi ilmakehä muutaman kilometrin korkeudessa ei satelliittimittausten mukaan lämpene niin kuin ilmastotutkijat ovat olettaneet. Tämän takia teoria ilmaston lämpenemisestä on julistettu vääräksi. Ilmastotutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että ilmakehä lämpenee oletusten mukaan. Havaintomenetelmien tarkkuus ei vain ole riittänyt lämpenemisen havaitsemiseen.

Myös maapallon keskilämpötilojen nousun pysähtyminen 1990-luvun rajun kirin jälkeen on saanut skeptikot julistamaan ilmastonmuutoksen peruutetuksi. Alestalo kuitenkin muistuttaa, etteivät vuodet ole veljeksiä – ilmasto vaihtelee luonnostaan. Valtameret tasaavat lämpötilavaihteluita.

Nyt on käynnissä La Niña -ilmiö, jonka aikana meriveden pintalämpötila laskee Tyynenmeren keski- ja itäosassa. Tämä vaikuttaa koko maapallon säähän. Vuosittaisen lämpötilanvaihtelun alla on kuitenkin selvä nouseva trendi, eikä muutaman viileän vuoden perusteella voida julistaa ilmastonmuutosta voitetuksi.

Kosmisen säteilyn ja auringon aktiivisuuden vaikutus maapallon lämpenemiseen on ollut skeptikoiden lempiaihe vuosia.

Ilmastotutkijoiden mukaan auringon säteilyn muutoksilla on toki ollut ja on yhä vaikutusta maapallon lämpiämiseen. 1900-luvun alussa jopa viidesosa lämpiämisestä selittyi sillä, nyt enää kahdeskymmenesosa.

Kosmisessa säteilyssä ja auringon säteilyssä ei ole kuitenkaan tapahtunut sellaisia systemaattisia muutoksia, jotka selittäisivät yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen maapallon lämpenemisen.

Ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan kyseenalaistavien skeptikkojen taustatuki on viime vuosina romahtanut.

Vielä viisi vuotta sitten skeptikot saivat tulta risukasoihin Venäjän hallintoa lähellä olleilta tieteellisiltä neuvonantajilta. Nämä totesivat, ettei ilmastonmuutos ole uhka ihmiskunnalle. Neuvonantajat hiljenivät, kun Venäjä ratifioi Kioton sopimuksen.

Öljy- ja autoteollisuus taas on kääntänyt viime vuosina näkyvästi pulkkansa. Yhdysvalloissa öljy-yhtiö Exxon Mobil on vähentänyt – vaikkei tyystin lopettanut – ilmaston lämpenemisen riskejä vähättelevien organisaatioiden rahoittamista. Suomessa Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila vaati viime vuonna tiukkoja päästörajoja.

Ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöviestintää tutkiva Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että tieteellinen vääristely, jolla on yritetty hämärtää ilmastonmuutoskeskustelua ja ajaa teollisuuden taloudellista etua, on selvästi vähentynyt.

”Aluksi teollisuus kielsi koko ilmiön. Myöhemmin korostettiin ilmastotutkimuksen epävarmuuksia, jotta ei jouduttaisi päästörajoituksiin. Nyt on käynyt mahdottomaksi väheksyä ilmastotutkijoiden valtavirtaa.”

Taistelun epätoivoisuuden huomanneet ilmastoskeptikot ovat siirtyneet tieteellisten faktojen kyseenalaistamisesta sopeutumiskeinojen vastustukseen.

”Suomi on alueella, jossa ilmastonmuutoksesta saattaa olla paikallisesti jopa hyötyä. Siksi täältä voi varmasti löytää ihmisiä, jotka ajattelevat, että ilmasto lämpenee, mitä sitten, meidän ei ainakaan pidä tehdä mitään”, Ari Laaksonen sanoo.

Skeptikoiden mukaan sopeutumiskeinot vievät liikaa rahaa. Lisäksi ne vievät huomion muilta ongelmilta, kuten hiv-epidemialta tai puhtaan juomaveden puutteelta.

Skeptikoiden tulevaisuus on nyt sopeutumiskeinojen kritisoinnissa.

Jari Lyytimäen mukaan tieteellisesti perusteltua kritiikkiä pitääkin lietsoa esiin sopeutumiskeinojen osalta. Ilmastotutkijoiden yksimielisyys ei saa muuttua poliittiseksi lyömäaseeksi.

”Tiettyjen ilmastoriskien ylikorostaminen voi johtaa liian yksinkertaistettuihin poliittisiin vaatimuksiin, jolloin esimerkiksi aluepolitiikka voidaan naamioida ilmastopolitiikaksi.

ilmastonmuutos 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.