Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ida Pimenoff, Helsingin Sanomain Säätiö

HS-säätiön tilaisuus
Miten puhua ja kirjoittaa ilmastosta? Syken Itämeri-tutkija Seppo Knuuttila, Vihreän Langan ilmastotoimittaja Lasse Leipola, Sitran projektijohtaja Markus Terho ja Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen keskustelivat maanantaina Päivälehden museossa järjestetyssä tilaisuudessa.Ida Pimenoff, Helsingin Sanomain Säätiö

Miten puhua ja kirjoittaa ilmastosta? Syken Itämeri-tutkija Seppo Knuuttila, Vihreän Langan ilmastotoimittaja Lasse Leipola, Sitran projektijohtaja Markus Terho ja Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen keskustelivat maanantaina Päivälehden museossa järjestetyssä tilaisuudessa.

”Kukaan ei tiedä, mitä ilmastovaalit tarkoittaa”

27.11.2018 13.44

Riikka Suominen

Moni toivoo, että kevään eduskunta- ja eurovaaleissa ilmastonmuutos olisi yksi isoista vaalikysymyksistä.

Mutta mitä tarkoittaa ilmastovaalit?


Long Play -verkkojulkaisun
päätoimittaja Hanna Nikkanen arvioi, että medialla on paljon valtaa nostaa kysymyksiä puheenaiheiksi.

”Tähän saakka isoissa vaalikoneissa on kysytty vain yksi tai kaksi kysymystä ympäristöaiheista. Ensi kevään vaalit ovat ensimmäiset ilmastovaalit. Kukaan ei tiedä mitä ilmastovaalit tarkoittaa”, sanoi Nikkanen eilen Helsingin Sanomien säätiön tilaisuudessa, jossa keskusteltiin ilmastojournalismista.

Hänen mukaansa vihreitä lukuunottamatta kaikissa puolueissa käydään sisäistä kiistaa ilmastonmuutoksesta. Vasemmistopuolueiden pitää ottaa huomioon perinteinen teollisuuskaarti, oikeistopuolueiden taas vapaa markkinatalous.

”Se ei tarkoita, että näiden puolueiden olisi mahdotonta asettaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Tänä syksynä monella suunnalla on edetty harppauksin”, Nikkanen sanoi.

Vihreiden tilanne on Nikkasen arvion mukaan muita puolueita helpompi.

”Erimielisyyksiä keinoista tietenkin on, mutta ne railot ovat verrattain pieniä.”


Median suhde ilmastokriisiin
on usein ristiriitainen, muistutti Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola muistutti eilisessä tilaisuudessa.

”Yhdessä jutussa ilmastonmuutos on todellinen ja vakava uhka, jonka vuoksi pitää vähentää lentämistä ja lihansyöntiä. Seuraavaksi on juttu, jossa vertaillaan halpalentoja tai annetaan grillireseptejä.”

Leipolasta olisi tärkeää, että vaaleista raportoivat toimittajat osaisivat panna poliitikkojen ilmastolupaukset mittakaavaan.

”Jokainen politiikantoimittaja tunnistaa, että poliitikon lupaama kymmenen miljoonaa eläkkeisiin on mitätön lisäys. Samalla tavalla pitäisi tunnistaa mitättömät ilmastoteot.”


Media ei enää
Nikkasen mukaan sorru ilmastoaiheissa tasapuolisuusharhaan. Aiemmin saatettiin tv-studioon tuoda tutkijan vastapariksi ilmastodenialisti.

Tilalle on tullut trollaaminen eli tarkoituksellinen keskustelun hämmentäminen. Esimerkiksi perusuomalaiset onnistuivat hidastamaan tuulivoimaa puhumalla räjähtävistä lepakoista.

”Perussuomalaisten Matti Putkonen on itse sanonut, että hän heitti Rapalan vieheen, johon toimittajat tarttuivat. Nyt media-alan pitää harrastaa itsetutkiskelua, ettei jatkossa tartuta strategiseen hämmentämiseen”, Nikkanen sanoi.

Tutkimusten mukaan ympäristöuutiset kiinnostivat ainakin vielä pari vuotta sitten Suomessa vähemmän kuin Välimeren maissa. Välimerellä ilmastonmuutoksen vaikutukset tulivat  aiemmin konkreettisiksi.

”Kun kuivuus näkyy taloudessa, niin aihe kiinnostaa. Suomessakin on nyt ollut peräkkäin monta huonoa satovuotta, jotka ovat liittyneet äärisäihin”, Nikkanen sanoi.

ilmastojournalismi  ilmastovaalit  entäsilmasto 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.