Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Annetaan nuorten jäädä rakentamaan Suomea

15.5.2019

Anna Sahinoja

Käyttäjän Anna Sahinoja kuva
Anna Sahinoja on nyt 19-vuotiaan, alaikäisenä turvapaikanhakijana Suomeen tulleen nuoren kummitäti.

Osa alaikäisenä Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015–2016 hakeneista alle 4 000 nuoresta on nyt turvapaikkaprosessinsa päässä.

Edessä on paperittomuus tai pakkopaluu kotimaahan, nuoren kansalaisuudesta riippuen. Afganistan ottaa vastaan pakkopalautettuja Suomesta, Irak taas pääasiassa ei.


Yksin alaikäisenä turvapaikkaa hakeneiden nuorten osalta turvapaikkaprosessi on ollut melkoista arpapeliä. Ensimmäisen puhuttelun onnistuminen on määrittänyt pitkälti nuoren tulevaisuuden.

Monien nuorten turvapaikkahaastattelut jäivät puutteellisiksi eikä heidän oikeuttaan kansainväliseen suojeluun selvitetty riittävästi.

Maahanmuuttoviraston puhuttelijat olivat kokemattomia vuosina 2015–2016, eikä heillä ollut lasten ja nuorten puhutteluihin tarvittavaa kokemusta.

Turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjat ovat karua luettavaa.

Hiljainen nuori vastaa lyhytsanaisesti, puhuttelija ei kysy selventäviä kysymyksiä, eikä nuori ymmärrä itse selvennyksiä antaa. Osalla nuorista puhuttelun kesto on ollut todella lyhyt. Pahimmillaan tulkki on ollut eri kielialueelta.

Kovin moni alaikäisenä tullut nuori ei saanut ensimmäisenä päätöksenään kielteistä päätöstä. Migrin tilastojen mukaan hieman alle 150 alle 18-vuotiasta nuorta sai kielteisen päätöksen vuonna 2016, vuonna 2017 noin 20 nuorta.

Prosessin aikana täysi-ikäistyneitä nuoria ei tilastoissa erotella, joten heidän osaltaan tietoa ei tilastoista löydy.

Kielteisistä päätöksistä valitettiin. Osa niistä kääntyi ylemmissä oikeusasteissa oleskeluluviksi.

Jos nuoren kohdalle osui huono lakimies, lähtivät hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden valitukset samoilla puutteellisilla tiedoilla, eikä tilannetta enää saatu korjattua.

Osa nuorilla olleista lakimiehistä on sittemmin menettänyt oikeutensa toimia oikeusavustajana. Heidän asiakkaidensa tilannetta ei ole avattu uudelleen Migrissä.


Osa nuorista päätyi
hakemaan oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Oleskelulupa opintojen perusteella vaatii toisen asteen opintoja ja varoja. Oleskelulupa työn perusteella kilpistyy usein TE-toimiston osapäätökseen työvoiman tarpeesta.

Tulevaisuuden työvoimapulan kanssa tuskaileva Suomi jättää nyt myöntämättä oleskelulupia tänne kotoutuneille nuorille.

Pahimmillaan paluulennolla istuu töitä tekevä, veroja maksava nuori tai nuori, jolla odottaisi opiskelupaikka alalle, jolle Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula.

Nämä nuoret ovat kaikesta huolimatta jaksaneet yrittää parhaansa. Käyneet koulussa ja töissä, jaksaneet päivästä toiseen parhaansa mukaan.


Viranomaisten olisi
vihdoin aika kohdella yksin alaikäisenä tulleita nuoria omana, suojeltavana ryhmänään.

Ensisijainen syy antaa nuorille oleskelulupa olisi inhimillinen. Tänne 15–17-vuotiaana saapunut nuori on kasvattanut jo juuret, tutustunut suomalaisiin, asettunut parhaansa mukaan aloilleen.

Jos inhimilliset syyt eivät riitä, olisi edes huomioitava, että Suomi tarvitsee tekijöitä. Ei ole mitään järkeä laittaa suomea jo puhuvaa, työtä tekevää tai ammattiin opiskelevaa nuorta paluukoneeseen tai siirtää häntä paperittomaksi.

Annetaan täällä olevien nuorten jäädä rakentamaan tulevaisuuden Suomea kanssamme. Keskittämään voimansa siihen sen sijaan, että yrittävät pysyä vahvana palautuspäätöstä odottaessaan.

turvapaikanhakijat  maahanmuuttopolitiikka 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri