Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

iStock

”Hyökkäys ei kohdistu vaan yhteen naiseen vaan lähettää viestin kaikille naisille.”iStock

”Hyökkäys ei kohdistu vaan yhteen naiseen vaan lähettää viestin kaikille naisille.”

Asiantuntijat: Naisten netissä kohtaamaa ahdistelu on vaaliväkivaltaa

18.3.2019 12.53

Riikka Suominen

Naisten nettiahdistelu ja -häirintä ovat demokratiaongelma, sanovat asiantuntijat. Erityisesti poliittisesti aktiivisia ja julkista työtä tekeviä naisia ahdistellaan. Jos naispoliitikko on etniseltä taustaltaan erilainen, uhkailun määrä on tutkitusti moninkertainen.

”Valtaosa eurooppalaisista naispoliitikoista kertoo kokeneensa psykologista väkivaltaa. Melkein puolet on saanut väkivaltauhkauksia”, kertoo Helsingissä maaliskuussa vieraillut Asha Allen.

Hän on kampanjavastaava European Women’s Lobbyssä, joka on Euroopan suurin naistenjärjestöjen kattojärjestö. Allenin mukaan naisia ahdistellaan netissä 27 kertaa useammin kuin miehiä.

”Samat yksilöt kohdistavat vihapuhetta muualta tuleviin miehiin ja yksittäisiin naisiin. Tekijät ovat 35–50-vuotiaita miehiä. Yli 80 prosenttia tekijöistä osuu tähän kategoriaan”, sanoo vihapuhetutkintaryhmän johtaja Pekka Hätönen Helsingin poliisilaitokselta.

Sanallinen uhkailu aiheuttaa fyysisiä seurauksia. Netissä ahdistelua kokeneet oireilevat stressillä, ahdistuksella, paniikkihäiriöillä ja pelkäävät fyysisen turvallisuutensa puolesta.

Pelko on aiheellista, sillä nettihäirintä ei ole erillään fyysisestä väkivallasta. Allen muistuttaa brittikansanedustaja Jo Coxista. Tämä sai netissä paljon tappouhkauksia. Lopulta 52-vuotias äärioikeistolaisiin ryhmiin yhteyksissä ollut mies murhasi hänet kesäkuussa 2016 juuri ennen kampanjatilaisuutta.


Ongelma koskee
laajempaa ryhmää kuin niitä, jotka saavat uhkauksia. Suuri osa naisista vetäytyy uhkausten pelossa jo ennakkoon poliittisesta tilasta.

”Vihapuhe näyttää mitä tapahtuu, jos kehtaat avata suusi. On tärkeää ettei uhria syyllistetä, vaikkei hän jaksaisi ilmoittaa vihapuheesta eikä hän jää yksin”, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen oikeusministeriön Against Hate -projektista.

”Hyökkäys ei kohdistu vaan yhteen naiseen vaan lähettää viestin kaikille naisille”, sanoo Tiina Kukkamaa-Bah Etyjin Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistosta.

”Meillä on suuri demokratian kriisi. Kolme neljästä somen aktiivikäyttäjänaisesta kahdeksassa maassa sanoo muuttaneensa nettikäytöstään häirinnän vuoksi", sanoo asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnestystä.

Hän viittaa Amnesty Internationalin tutkimukseen.


Ilmiö vaikeuttaa naisten rekrytointia politiikkaan. Naisia on vain kolmannes kaikista kansanedustajista Euroopassa. Suomessa osuus on reilut 40 prosenttia.

”Nettiväkivalta vähentää päätöksentekijoiden diversitettiä. Tutkitusti moninainen päättäjäkunta tekee parempia päätöksiä”, sanoo toiminnanjohtaja Anu Juvonen Puolueiden kansainvälisestä demokratiayhteistyöjärjestö Demosta.

Politiikka ja kampanjat ovat nykyään digitaalisia.

”Jos naispoliitikkoja uhkaillaan siellä hiljaiseksi, minkä viestin lähetämme silloin yhteiskuntana naispoliitikoille?” Allen kysyy.


Asiantuntijoiden mukaan nettiväkivaltaan
puuttuminen tehostuisi, jos se määriteltäisiin vaaliväkivallaksi.

”Silloin kun ahdistelu ja häirintä on masinoitua ja kohdennettua, se on vaaliväkivaltaa. Silloin siihen voisi puuttua”, sanoo Demon Juvonen.

”Suomessa puhutaan tällä hetkellä vaalihärinnästä mutta sukupuoli ja vihapuhe eivät ole olleet esillä”, sanoo oikeusministeriön Milla Aaltonen.

Poliisin mukaan on jo nyt vaalirikos, jos esimerkiksi ihmisen ehdokkaaksi asettumiseen pyritään vaikuttamaan väkivallan uhalla. Näyttöä näistä rikoksista on vaikea saada.

Pekka Hytösen mukaan poliisissa yritetään soveltaa koventamisperusteita uusilla tavoilla, esimerkiksi viittaamalla siihen, että uhrin sukupuoli on vaikuttanut tekoon.


Nettiahdistelun ratkaisut
ovat vaikeita, koska ihmisiä – ei edes ahditelijoita – voi eristää netistä, sanoo Allen.

Sen sijaan pitää rakentaa turvallista digitaalista yhteiskuntaa. Naisten ei pidä yksilöinä joutua miettimään, miten selvitä ahdistelusta, vaan yhteiskunnan, poliisin ja tekniikkajättien pitää ratkaista ongelma.

European Womens Lobby vaatii, että Euroopan komission pitäisi tunnistaa ahdistelu kyberrikokseksi. Uusia lakeja ei tarvita. Riittää, että nykyisiä käytetään.

”Kaikilla EU-mailla on jo eritasoisia lakeja vihapuheeseen ja henkiseen väkivaltaan, mutta niitä ei käytetä digitaalisiin rikoksiin” Allen sanoo.

Lakien soveltamisen puute kävi ilmi myös, kun Helsingin Sanomat selvitti, ettei huorittelusta jaeta oikeudessa kunnianloukkaustuomioita.

Vuonna 2005 korkein oikeus on linjannut, ettei huorittelu ole vähäinen rikos. Se on syrjivää, koska se kohdistuu sukupuoleen. Silti lakia ei sovelleta. Valtaosa huoritteluun liittyvistä rikosilmoituksista päättyy ilman esitutkintaa.


Nopein tapa puuttua ongelmaan on, että teknologiafirmat laativat omat säännöt seksistiseen puheeseen.

”Tällä hetkellä ongelma on näkymätön ja sitä vähätellään. Se liitetään naisten tai vähemmistöjen yksilöiden luonteenpiirteisiin, vaikka kyseessä on ryhmän vaientaminen”, sanoo Demon Juvonen. Hänestä teknologiayritysten itsesääntely ei riitä.

”Itsesääntely on parantunut vasta isojen skandaalien jälkeen.”

Asiantuntijoiden mukaan kevään vaaleissa kannattaa kysyä ehdokkaalta, mitä hänen puolueensa tekee verkkovihaan ja -häirintään liittyen.

nettiahdistelu  nettiviha  nettihäirintä  vaaliväkivalta  naisviha  eduskuntavaalit 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.