Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä
Analyysi

Eduskuntavaalien vihreän tuloksen perkaus – Missä puolue onnistui yli odotusten, missä ei?

16.4.2019 18.16

Vihreä Lanka

Vihreät sai vaalivoiton eduskuntavaaleissa. Mielipidetiedusteluihin verrattuna voitto jäi hieman laihaksi.

Tarkastelimme äänitilastoa kunnittain ja vertasimme tuloksia vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja 2017 kuntavaaleihin. Kuntavaaleissa vihreiden vaalivoitto tuli hyvin laajasta joukosta kuntia.

Tilastojen perusteella näyttää, että suurista kaupungeissa Turussa ja osassa keskisuuria kaupunkeja ja kehyskuntia kuntavaaleihin verrattava loppukiri jäi tällä kertaa vihreiltä saavuttamatta.


Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna vihreät sai sunnuntain vaaleissa noin satatuhatta ääntä lisää.

Lisäyksestä reilu puolet tuli seitsemästä kaupungista: Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Vantaalta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta. Kaikkiaan 19:ssä kaupungissa äänimäärä kasvoi yli tuhannella verrattuna 2015 vaaleihin.

Kovin vihreä nousu tuli Rovaniemellä, josta vihreät sai yli 14 prosenttia äänistä, liki 5 000 ääntä. Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna vihreiden kannatus kasvoi 10,2 prosenttiyksikköä.

Myös monessa muussa Lapin kunnassa vihreät teki huiman nousun. Rovaniemen lisäksi vihreiden ääniosuus kasvoi yli kymmenellä prosenttiyksiköllä Sodankylässä, Kolarissa, Inarissa ja Kittilässä.

Lapin vaalipiirin menestystä selittää sodankyläläisen Riikka Karppisen onnistunut kampanja. Karppinen jäi lopulta tarkistuslaskennassa kymmenen äänen päähän kansanedustajapaikasta.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavistoa Lapin täpärä tappio kaiveli vielä tiistaina.

”Puheenjohtajan kannalta aina jää harmittamaan jotkut vaalipiirit. Nyt ennen kaikkea Lappi. Siellä lähdettiin siitä tunnelmasta, ettei ikinä vihreää kansanedustajaa ja lopulta jäätiin kymmenen äänen päähän”, Haavisto sanoi eduskunnassa toimittajatapaamisessa.


Haaviston mukaan
Lapin lisäksi suurimpia onnistumisia olivat vihreiden kasvu Helsingin suurimmaksi puolueeksi, Uudenmaan merkittävä kannatuksen kasvu sekä Kaakkois-Suomen edustajamäärän tuplaantuminen kahteen.

Vihreät sai Helsingistä 4,7 prosenttiyksikköä paremman tuloksen kuin 2015, mikä tarkoittaa yli 22 600 lisä-ääntä.

Toisaalta aivan terävin loikka jäi puuttumaan: se joka olisi nostanut pääkaupungin vihreät seitsemään paikkaan. 2017 kuntavaaleihin verrattuna ääniosuus putosi puolisen prosenttiyksikköä.

Ratkaisevia ääniä vihreät saattoi menettää uusille pelureille, etenkin piraateille ja Feministiselle puolueelle, jotka nappasivat yhteensä noin 2,5 prosenttia Helsingin äänistä.

Uudenmaan vaalipiirissä vihreiden kannatus kohosi 13,5 prosenttiin. Nousua 2015 vaaleista oli 3,5 prosenttiyksikköä eli puoli prosenttiyksikköä valtakunnan tasoa enemmän. Espoo oli vihreille tärkein kaupunki. Siellä ääniosuus nousi vuodesta 2015 4,6 prosenttiyksikköä ja äänimäärä yli 8 000:lla. Vantaa nousi 3,5 prosenttiyksikköä eli yli 4 700 ääntä.

Kaakkois-Suomen kaupungeista vihreät veti ääniä tasaisen hyvin. Lappeenrannassa tuli suorastaan vihreä loikka 5,3 prosenttiyksikön kasvulla 13,2:een prosenttiin.

Kouvolassa ja Joensuussakin vihreiden kannatus kohosi valtakunnan keskiarvoa enemmän ja Mikkelissä ja Kotkassa suurin piirtein samaan tahtiin kuin koko Suomessa. Savonlinnassa nousu jäi prosenttiyksikköön ja Haminassa käytännössä nollaan.

Maakuntien keskuskaupungeista vihreiden kannatus kohosi maan keskiarvoa enemmän lisäksi Kuopiossa (4,1 prosenttiyksikköä kasvua, 3 300 ääntä enemmän), Lahdessa (3,7 %yks, 2 750 ääntä), Hämeenlinnassa (3,8 %yks, 1 500 ääntä) ja Jyväskylässä (3,2 %yks, 3 250 ääntä). Oulussa vihreiden kannatuksen kasvu oli maan keskitasoa. Äänipotti kohosi lähes 4 000 äänellä.


Tampereen 17,4 prosentin vihreä tulos ei ollut tappio, muttei ehkä suuren juhlankaan aihe, etenkin kun ennakkoon odotettiin kolmea kansanedustajanpaikkaa.

Kannatuksen kasvu jäi Tampereella jälkeen koko maan tasosta. Tulos koheni vuodesta 2015 2,4 prosenttiyksikköä, mikä merkitsi toki suuressa kaupungissä yli 5 600 ääntä.

Turussa kunnollinen vihreä nousu jäi loistamaan poissaolollaan, sillä kaupungissa vihreiden kannatus nousi alle prosenttiyksikön. Se tarkoitti vajaata 2 000 lisä-ääntä vuoteen 2015 verrattuna.

Vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna vihreiden ääniosuus putosi melkein kuusi prosenttiyksikköä.


Eduskuntavaalien ja kuntavaalien
vertaaminen on hankalaa. Vihreiden tulos 2017 kuntavaaleissa oli koko maassa 12,5 prosenttia eli prosenttiyksikön eduskuntavaaleja enemmän. Siitä huolimatta vihreiden äänimäärä kasvoi 2017 vaaleista sunnuntain vaaleihin reilulla 30 000 äänellä.

Tämä johtuu siitä, että äänestysaktiivisuus oli eduskuntavaaleissa selvästi korkeampi.

Kuntavaalituloksen avulla voi kuitenkin yrittää haarukoida niitä kuntia, joissa vuoden 2017 kaltainen laaja voitto jäi tällä kertaa tulematta. Turussa tuloksen heikentyminen on selvää, sillä vihreiden äänimääräkin putosi noin 2 650 ääntä kuntavaaleista.

Turun muutoksia saattaa selittää Ville Niinistön ehdokkuus kuntavaaleissa ja puuttuminen eduskuntavaalien listalta, ja toisaalta vasemmistoliiton Li Anderssonin valtava suosio eduskuntavaaleissa.

Kuntia joissa vihreiden äänimäärä putosi kuntavaaleista 2017 eduskuntavaaleihin 2019 oli 83 kappaletta. Turun lisäksi selkeimpiä esimerkkejä ilmiöstä ovat Tornio, Kirkkonummi, Nokia, Kaarina, Porvoo, Salo ja Ylöjärvi.

Ilmiö jää hieman peittoon, sillä vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleja verratessa vihreät nostivat kannatustaan kaikissa näissä.

Kirkkonummella vihreät saivat kuntavaaleissa 21,4 prosenttia  äänistä kaksi vuotta sitten, tänä vuonna eduskuntavaaleissa 13,3 prosenttia. Ääniä katosi yli tuhat.

Myös Nokialla pudottiin yli 20 prosentin kannatuksesta 10,7 prosenttiin ja Kaarinassa 18,3 prosentista 9,5 prosenttiin.

Espoossakin äänimäärä putosi kuntavaaleista, vaikka vihreiden nousu viime eduskuntavaaleihin verrattuna oli huimaa.


Torniota lukuun ottamatta nämä kunnat ovat reunuskuntia tai isojen kaupunkien pienempiä naapureita.

Onko jokin syy, miksi vihreät olivat suosittu valinta kahden vuoden takaisissa kuntavaaleissa, mutta eivät enää samalla lailla tänä keväänä eduskuntavaaleissa? Sopiko vihreys paremmin kuntatason asioihin kuin valtakunnallisiin kysymyksiin?

Voidaan spekuloida, että vihreiden terävöitynyt ilmastokanta on voinut vaikuttaa ongelmalliselta ihmisistä, jotka asuvat omakotitalossa ja tarvitsevat arjessaan autoa. Tämä tuskin on vaikuttanut vihreiden ydinkannattajiin, mutta on saattanut karkottaa äänestäjiä, jotka muuten ovat pitäneet vihreiden kuntalinjauksista.

Perussuomalaisten kannatuslukemien profiili on näissä kunnissa melkein peilikuva vihreiden profiilista.

Perussuomalaiset voittivat reunuskunnissa, pääkaupunkiseudulla ne nousivat suurimmaksi puolueeksi Nurmijärvellä ja Vihdissä, Turun seudulla esimerkiksi Aurassa, Liedossa, Maskussa ja Nousiaisissa.

Perussuomalaisten heppoisa lupaus siitä, että elämäntapaa ei tarvitse muuttaa, saattoi purra autoiluun nojaavilla seuduilla.

Työryhmä: Sammeli Heikkinen, Lasse Leipola, Vesa Sisättö.

eduskuntavaalit  eduskuntavaalit19  Vihreät 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri