Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä

Erityislapsen äiti Noora Koponen aikoo tuoda arjen ymmärrystä eduskuntaan

7.5.2019 17.23

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen tulee haastatteluun Helsingin keskustan kahvilaan pari minuuttia myöhässä, koska uloskäynnin etsiminen eduskunnassa vei odotettua enemmän aikaa.

Uusi kansanedustaja opiskelee vielä eduskunnan käytäviä ja käytäntöjä. Yllätyksenä on tullut myös hyvä, puoluerajat ylittävä henki, koska mediassa eduskunta näyttäytyy usein vastakkainasettelun kautta.

Espoolainen Koponen valittiin eduskuntaan yli 4700 äänellä. Häntä voidaan pitää vaalien yllättäjänä kovassa Uudenmaan vaalipiirissä.

Erityislasten vanhemmille Koponen on hyvinkin tuttu. Moni tuntee Koposen ”Nuutin äitinä”. Äiti ja poika ovat olleet mukana esimerkiksi Ylen SuomiLOVE-ohjelmassa.

”Erityistuen lapsen vanhemmat ovat olleet pitkään yksin, ilman että heillä on ollut puolestapuhujaa. Uskon, että se on yksi syy siihen, että olen nyt kansanedustaja”, Koponen pohtii.


Nyt 13-vuotias Nuutti on ollut Koposelle syy aktivoitua politiikkaan. Keväällä 2014 Koponen puolusti poikansa ja muiden erityislasten oikeutta tuettuun opiskeluun.

Hän kirjoitti sosiaaliseen mediaan avoimen vetoomuksen, jonka pohjalta laadittu kansalaisadressi lopulta kaatoi Jyrki Kataisen hallituksen suunnitelman säästää erityisopetuksesta.

”Olen ihmisenä sellainen, että jos jokin asia ärsyttää tai on vaikea, ryhdyn toimeen.”

Koponen otti yhteyttä kaikkiin ministereihin, jotka vähänkään liittyivät asiaan. Henkilökohtaisesti hänelle vastasi silloinen kehitysministeri Pekka Haavisto, joka myönsi hallituksen tehneen virheen.

Koposeen teki vaikutuksen Haaviston rehellisyys. Myöhemmin Haavisto kutsui Koposen eduskuntaan kahville ja sanoi, että politiikassa tarvittaisiin hänen kaltaisiaan.

”Sillä tiellä ollaan.”

Koposesta tuli vihreiden jäsen vuonna 2014 ja Espoon vihreä kaupunginvaltuutettu kuntavaaleissa 2017.


Tärkein tavoite eduskunnassa Koposelle on eriarvoisuuden vähentäminen. Hän haluaa tehdä työtä vähemmistöryhmien yhdenvertaistamiseksi. Tärkeiksi Koponen kokee etenkin vammaiset ihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret.

Tavoite tarkoittaa esimerkiksi näiden asioiden muuttamista: yksilöllisen tuen saantia pitää helpottaa ja ryhmäkokojen kasvu pitää pysäyttää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Oppimisrauhan ja -ympäristön turvaaminen on tärkeää, jotta kaikki lapset, myös erityistä tukea tarvitsevat, oppivat oikeaan aikaan oikeat asiat. 

”Seuraukset oppimatta jäämisestä näkyvät pahimmassa tapauksessa aikuisuudessa saakka. Siitä on suora yhteys syrjäytymiseen, työllistymiseen ja mahdolliseen varhaiseläköitymiseen.”

Koponen huomauttaa, että vaikka lisäresursseja jonkin verran tarvitaan, paljon voidaan tehdä myös ajattelemalla ja organisoimalla rakenteita uudelleen.

Avun myöntämisen kriteereissä pitäisi huomioida yksilöllinen avuntarve. Samalla diagnoosilla olevat saattavat tarvita erilaista apua.

”Säästöjen ei pidä olla tavoite, mutta tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito voisi tuoda myös säästöjä.”

Koponen tietää mistä puhuu. Hän on ammatiltaan fysioterapeutti ja tehnyt kymmenen vuotta kuntoutustyötä.

Hänen mielestään eduskuntaan ja päätöksentekoon tarvitaan ruohonjuuritason tekijöitä, kuten fysioterapeutteja ja erityispedagogiikan osaajia, jotka ovat kiinni käytännön työssä ja arjessa.


Vaikka Kataisen säästösuunnitelmat vuonna 2014 muuttuivat kymmenen miljoonan euron lisäresursseiksi kunnille, ei maailma vielä valmiiksi tullut.

”Minulla on jäänyt käsitys, että koko summa ei välttämättä ole tavoittanut kuntia, koska sitä ei ole osattu hakea. Kuntien pitää itse osata hakea tarvitsemansa summa ja perustella se.”

Edelleen Koposelle, joka toimii myös kokemusasiantuntijana Autismi- ja Aspergerliitossa, tulee paljon viestiä kentältä siitä, että ryhmät ovat liian suuria ja suunta on kohti inkluusiota. 

Inkluusio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ovat samassa luokassa muiden kanssa. Entistä järeämpien palveluiden pitäisi seurata lasten perässä, mutta useissa tapauksissa näin ei ole käynyt. Nyt opettajat uupuvat ja lapset kärsivät.

Tuen tarpeessa olevien lasten määrä kasvaa joka vuosi. Se johtuu osin tarkemmasta diagnosoinnista, mutta myös esimerkiksi siitä, että maahanmuuton lisääntyessä tulee lisää erityistarpeita.

Parhaiten näihin asioihin Koponen pääsisi eduskunnassa vaikuttamaan sivistysvaliokunnassa. Hän on siellä nyt väliaikaisena jäsenenä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnostaa. Paikat varmistuvat hallitusneuvotteluiden jälkeen.

Joka tapauksessa Koponen toivoo, että eduskuntaryhmät yli puoluerajojen hyödyntäisivät hänen asiantuntemustaan erityislapsen vanhempana ja omaishoitajana. 
 

Vihreiden eduskuntaryhmässä Koposen vahvuus on heikommassa asemassa olevien ihmisten arjen ymmärtämisen lisäksi psykososiaaliset taidot, joita hänellä terapeuttina on.

”Koen, että ymmärrän ihmismieltä aika hyvin. Osaan keskustella vaikeissa vastakkainasettelutilanteissa. Lähtökohtaisesti ihminen haluaa aina itse keksiä ratkaisut, mutta keskustelua voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Siinä olen hyvä.”

Koposen mielestä ilmastonmuutosasioissa pätee sama logiikka: hyvät pyrkimykset voivat mennä pieleen, jos viesti tulee väärällä tavalla ja ylhäältä annettuna syyllistävänä käskynä.


Mihin suuntaan Koponen haluaisi viedä vihreitä? Vihreiden arvot ovat hänen mielestään kohdillaan, mutta puolue voisi sanoittaa esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita nykyistä selkeämmin. Koulutuksessa voisi puhua vielä laajemmin kaikista koulutusasteista.

”Akateemisuutta tarvitaan ja se on todella hieno asia, koska tiedolla ja tutkimuksella on tosi iso merkitys, mutta olisi hienoa saada mukaan vielä lisää meikäläisiä, jotka tekevät ruohonjuuritasolla töitä”, Koponen toivoo.

Vihreitä pidetään myös vahvasti suurten kaupunkien puolueena. Koponenkin katsoo Suomea tällä hetkellä metropolialueen sisältä, mutta hänessä asuu vankasti myös pohjanmaalaisen ja pienen kaupungin asukkaan identiteetti.

”Pystyn jossain määrin saamaan kiinni esimerkiksi siitä, miksi joku kotiseudullani Kokkolassa asuva pelkää muualta tänne muuttaneita. Meillä on paljon sanatonta perintöä, joka kulkee mukanamme. Jos ajatus esimerkiksi on, että tänne tuleva vie meiltä jotain pois, pitäisi aina miettiä, miksi se ihminen näin miettii.”

Usein taustalla on perittyä pelkoa tai huonoja kokemuksia. Niitä avaamalla myös näkemys maailmasta voi muuttua. Ei syyttelemällä, vaan aidosti kuuntelemalla.

Vihreät  eduskuntavaalit19  eduskuntaryhmä  vammaispalvelut 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.