Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Fanitettujen tutkijoiden positiivisuus on riski ilmastolle

8.1.2019

Riikka Suominen

Käyttäjän Riikka Suominen kuva
Riikka Suominen on Vihreän Langan päätoimittaja.

Muistan, kun näin ensimmäistä kertaa Hans Roslingin pinoavan nettivideossa muovilaatikoita. Niillä hän havainnollisti, miten väestönkasvu taittuu.

Rakastuin heti. Miten lempeän selkeästi tämä lääkäri ja terveystieteen tutkija selitti, että maailma on muuttunut paremmaksi. Kukapa ei haluaisi kuulla tällaista valoisaa viestiä!

Roslingilta viime vuonna postuumisti ilmestynyt teos Faktojen maailma on ylistetty mediassa. Ilmankos se on Suomessakin yksi viime vuoden myydyimmistä kirjoista.

Roslingin valtava suosio on siivittänyt koko tieteen popularisointia. Mekin Vihreässä Langassa olemme etsineet Suomen Roslingia.

Nimitys annettiin Kimmo Vehkalahdelle, mutta oikeasti se olisi kuulunut Suomen tunnetuimmalle tutkijalle: tähtitieteen professori Esko Valtaojalle.


Valtaoja on tehnyt roslingit. Hänen puhetilaisuutensa täyttyvät kirjastoissa ja messuilla. Tieteen- ja teknologian vihreät ja Kokoomuksen Tulevaisuuspäivät ovat palkanneet Valtaojan puhumaan.

Näissä puheenvuoroissa hän muistuttaa, miten ennenkin olemme pelänneet tulevaa, mutta että ihmisellä on pohjaton kyky keksiä uutta ja ratkaista ongelmia.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa Valtaoja sanoo näin:

”Lyhyellä ajanjaksolla ne asiat, joista olemme nyt huolissamme, ovat sadan tai tuhannen vuoden päästä vain huvittavia. Esimerkiksi ympäristöongelmat ovat ohimeneviä ja pieni ongelmia, ja ne ovat täysin ratkaistavissa.”

Sellaisen kommentin jälkeen tarkennus siitä, että ilmastonmuutos on iso ongelma, jää varjoon.

Tämä on Roslingin ja Valtaojan myönteisen viestin ongelma. Se aiheuttaa valtavan riskin ilmastolle.


Kuten filosofian tutkijatohtori Inkeri Koskinen blogissaan huomauttaa, sivuuttaa Roslingin kirja sen, että inhimillinen kehitys on tuotettu ympäristölle, ilmastolle ja monille eläville lajeille tuhoisin keinoin.

”Ihmiskunnan vaurastuminen on toistaiseksi jatkuvasti lisännyt päästöjä. Kuvattu kehitys on siis vahvasti riippuvainen sellaisesta globaalista talousjärjestelmästä, joka ei ole kestävä”, muistuttaa Koskinen.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden romahdus ja kuudes sukupuuttoaalto jäävät varjoon. Rosling varoittaa, ettei ihmisiä pidä suotta pelotella liikaa ilmastokriisillä.

”Jos sutta huutaa liian monta kertaa, uhkaa se vakavien ilmastotutkijoiden ja koko ilmastoliikkeen uskottavuutta ja mainetta”, hän kirjoittaa.

Kirjansa lopuksi Rosling listaa kyllä ilmaston yhdeksi niistä viidestä uhasta, joista oikeasti kannattaa olla huolissaan.


Hyvää vastapainoa optimistisille
julkkistutkijoille on norjalaisen psykologian tohtorin Per Espen Stoknesin What We Think About When We (Try Not to) Think About Global Warming. Vuonna 2015 ilmestynyt kirja kertoo, miten ihmismieli käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, ettei se joudu kohtaamaan ilmastokriisiä.

Tutkijoiden yhä suurempi varmuus ilmastonmuutoksen syistä ja sen aiheuttamasta uhasta ei näy siinä, että ihmiset ryhtyisivät torjumaan ilmastonmuutosta. Sen sijaan kyseenlaistamme tieteen tulokset, oman roolimme ilmastolle tai syyttelemme kiinalaisia.

Erinomainen keino ahdistavan ilmastotulevaisuuden välttelyyn on nojata tunnustettujen tutkijoiden myönteiseen tulevaisuuskuvaan. 

Silloin ilmastokriisiin ei tarvitse suhtautua sinä hälyyttävänä kriisinä, joka se on, vaan voi luottaa, että kyllä tästäkin selvitään.

Kun haastattelin valtionvarainministeri Petteri Orpoa (kok) keväällä siitä, onko talouskasvu välttämättömämpää kuin ilmastonmuutoksen torjunta, viittasi hän juuri Valtaojaan.

”En halua panna niitä vastakkain. Ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ilman että talous kasvaa. Minulla oli mahtava tilaisuus kuunnella juuri avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojaa. Hänellä on positiivinen tulevaisuuskuva. Se kolahti. Suomi ja ihmiset ovat nousseet kurjuudesta ja surkeista oloista hyvinvointiin. Uskon, että näin se menee myös jatkossa.”

ilmastonmuutos  ilmastokriisi  hans rosling  esko valtaoja  ilmastoviestintä 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.