Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Markus Drake on Brysselin vihreiden puheenjohtaja.

Markus Drake on Brysselin vihreiden puheenjohtaja.

Fidesz on ratkaisematon ongelma Europarlamentin kokoomusryhmälle

19.9.2018

Markus Drake

Euroopan puolueryhmät asettavat parhaillaan ehdokkaitaan seuraavan komission puheenjohtajan paikalle. 

Viime europarlamenttivaaleissa vuonna 2014 kisan voitti Jean-Claude Juncker, joka oli EPP-ryhmän eli Kokoomuksen ehdokas. EPP oli suurin puolue Europarlamentissa. Niinkö yksikertaisesti keväänkin kärkiehdokas ratkeaa?

Ei tietenkään! Ei riitä että on suurin ryhmä Europarlamentissa, vaan tarvitset kaksi muutakin asiaa: Sen että jäsenmaiden hallitukset esittävät sinua Europarlamentille, ja toiseksi tarvitset enemmistön Europarlamentissa.

Viime kerralla tämä enemmistö kerättiin ryhmistä EPP, S&D eli demarit ja ALDE eli liberaalit. Vastineeksi siitä, että Juncker sai komission puheenjohtajuuden, sai demareiden Martin Schultz europarlamentin puhemiehen paikan ja liberaalit kaikenlaista pientä.



Ensi vuoden EPP-kärkiehdokkuutta hakee Manfred Weber joka johtaa jo nyt Europarlamentin EPP-ryhmää. Weber on baijerilainen, CSU-puolueesta, ja hänet tunnetaan Merkelin luottomiehenä. Hänellä on siis parhaat mahdollisuudet voittaa kärkiehdokkuus, kun EPP kokoontuu marraskuussa Helsinkiin päättämään asiasta.

Muilla ehdokkailla tulee olemaan todella vaikeaa. Kuten esimerkiksi Alexander Stubbilla (kok).

Ei kuitenkaan ole aivan varmaa, että Weberistä tulee  komission puheenjohtaja ensi keväänä? Suurin uhka valinnalle olisi se, että hän ja EPP jollakin tavoin tekevät itsensä mahdottomaksi muissa suurissa ryhmissä ja nämä löytäisivät jonkun toisen ehdokkaan, esimerkiksi demarin, taakse enemmistön.

Se mikä voisi eristää EPP:n muista puolueista on yksi EPP-ryhmän jäsen ja Kokoomuksen sisarpuolue, Unkarin valtapuolue Fidesz.

Fidesz, jota johtaa presidentti Viktor Orbán, on puolue joka sulkee oppositiolehtiä, korvaa tuomareita omillaan, hyökkää tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja pakolaisia vastaan ja rakensi raja-aitaa jo ennen Trumpia.

Unkarin nykyinen vaalilaki suosii suurinta puoluetta monin tavoin esimerkiksi vähentämällä edustajien määrän noin puoleen ja asettamalla korkeat äänikynnykset. Laki on ollut voimassa vuodesta 2012. Tuloksena on että Fidesz sai vuoden  2014 vaaleissa 44 prosentin kannatuksella 67 prosenttia  eduskuntapaikoista. 67 prosentin osuus antaa puolueelle tarpeellisen enemmistön tehdä perustuslakimuutoksia.


Tällainen puolue siis istuu osana EPP-ryhmää. Mutta kun Manfred Weber tarvitsee komission puheenjohtajaksi muidenkin tuen kuin vain omiensa, niin jotain oli pakko tehdä.

Se jokin oli Europarlamentin äänestäminen sen puolesta että Unkaria vastaan aloitettaisiin rankaisutoimet Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan mukaan. Asiasta äänestettiin viime viikolla. Silloin päätöslauselma aiheesta hyväksyttiin äänin 448–197.

Huomioitavaa on, että Manfred Weber kannatti äänestyksessä Unkarin rankaisemista.



Vielä ei tiedetä, mitä EPP aikoo jäsenpuolueelleen Fideszille tehdä. Suuren ja hallitusvastuussa olevan puolueen ulossulkeminen olisi kivulias prosessi. Näyttää kuitenkin siltä että Weber itse näki oven avaamisen sanktioille tärkeänä omalle kärkiehdokkuudelleen.

Jää nähtäväksi vaativatko muut poliittiset ryhmät myös seuraavia poliittisia askelia, joko puolueen ulossulkemista EPP-puolueesta tai varsinaista Euroopan neuvoston päätöstä Unkarin nuhtelemista artikla 7 pohjalta, joka siis vaatii vielä jäsenmaiden edustajien hyväksynnän neuvostossa.

Aiheesta lisää Vihreän Langan Europodi-podcastissa. Kuuntele täällä.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.