Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Hallituksen ilmastopolitiikka on ollut pettymys – todistuksen keskiarvo vain 5½
12.11.2018 15.51
Seuraavan hallituksen työlista
Hallitus toisensa jälkeen on vitkastellut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Aika on käymässä vähiin. Jos Suomi haluaa kantaa oman osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, seuraavalta hallitukselta tarvitaan todellisia tekoja. Vihreä Lanka hahmotteli, mitä pitää vaatia eduskuntavaalien ehdokkailta ja seuraavalta hallitusohjelmalta.
Omat päästöt kuriin ja nielut kuntoon
Suomen on tehtävä kunnianhimoinen suunnitelma kansallisten päästötavoitteiden kiristämisestä siten, ettei metsien hiilinielujen pieneneminen mitätöi päästövähennyksiä. On selvitettävä, miten hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2045, ja miten päästöt käännetään tämän jälkeen negatiivisiksi.
Minimihinta päästöille
EU:n päästökauppa on ollut pitkään tehoton, koska päästöjen hinta on ollut alhaalla. Nyt hinta on noussut, mutta päästökaupan tehoa voisi parantaa kansallisella minimihinnalla. Esimerkiksi Britanniassa teollisuuden pitää maksaa päästöoikeuden ja minimihinnan erotus, jos päästöoikeus on minimihintaa halvempi.
Edelläkävijä EU:ssa
Suomi on mukana koalitiossa, joka ajaa EU:n päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Vuotta 2030 koskevan tavoitteen pitäisi nousta 40 prosentista vähintään 50 prosenttiin. Unionin ilmastotavoitteiden kiristämisen pitää olla tavoitteena jatkossakin. Suomen on hyödynnettävä syksyn 2019 EU-puheenjohtajuus edistämällä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Ympäristölle haitallisten tukien lakkauttaminen
Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön tukeminen – kuten dieselin alempi verokanta tai yksityisautoilua suosiva työmatkatuki – on ristiriidassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Ilmastorahoitus kuntoon
Nykyinen hallitus siirsi päästökauppatulot ilmastorahoituksesta teollisuudelle. Tämä päätös on syytä perua ja muutenkin varmistaa, että Suomi hoitaa oman osuutensa kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Kepa on arvioinut, että summa olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Sitovat aikarajat
Nykyinen hallitus asetti kivihiilen energiakäytölle takarajaksi vuoden 2029. Samanlaiset aikarajat tarvitaan esimerkiksi myös öljyn, turpeen ja maakaasun energiakäytölle sekä polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen myynnille.
Hallitus saa ilmastopolitiikasta välttävän. Sen ilmastopolitiikka on ollut parhaimmillaankin hapuilevaa. Perinnöksi jää merkittävien toimien lykkääminen tulevaisuuteen.
Tavoitteet ja strategiat 7
Hallituksen puheet ja periaatelinjaukset ovat olleet sen ilmastopolitiikan kärkeä. Hallitusohjelma on keskittynyt työllisyyteen ja talouskasvuun, mutta biotalousosioon kirjattiin useita kunnianhimoisia tavoitteita. Tosin osin sellaisia, että ne jäävät tulevien hallitusten hoidettavaksi.
Hallituksen tekemät linjaukset lopettavat tulevalla vuosikymmenellä kivihiilen energiakäytön ja puolittavat tuontiöljyn käytön Suomessa. Ilmasto- ja energiastrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ovat konkretisoineet näitä tavoitteita ja linjanneet siten myös tulevan vuosikymmenen ilmastopolitiikkaa.
Hallitus myös linjasi, että Suomesta tulee hiilineutraali 2045 mennessä. Ilmastopaneeli arvioi, että tähän pitäisi päästä aiemmin.
”Keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa hallitus ansaitsee ihan hyvän arvosanan. Hallituskauden käytännön toimissa saldo on vaatimattomampi.”
”Ympäristöhallinnon uudistaminen ja esimerkiksi kaavoitukseen liittyvä norminpurku on heikentänyt ilmastolle järkevää maankäyttöä.”
Verot ja tuet 5
Verotus on hallituksen voimakkaimpia keinoja yhteiskunnallisen kehityksen ohjaamiseen. Veroilla ja verohelpotuksilla voisi vähentää päästöjä ja edistää vähähiilistä yhteiskuntaa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti helmikuussa Helsingin Sanomissa, että ilmastonmuutoksen hillintä ohjaa budjettityötä. Ainakaan ensi vuoden budjetissa tämä ei näy. Pienet edistysaskeleet ovat olleet ilmastolle lähinnä kosmeettisia.
Koko hallituskauden aikana turpeen tukia on nostettu. Merkittävimmät fossiilisten polttoaineiden tuet, kuten se että dieseliä verotetaan vähemän kuin bensaa, on jätetty rauhaan.
”Se, ettei ympäristölle haitallisiin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustavia tukia ole ajettu alas, on epäonnistuminen. Tuet ovat olleet esillä aika pitkään.”
Ilmastorahoitus 5
Ilmastorahoituksella tuetaan köyhimpien maiden ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa on esittänyt, että Suomen pitää nostaa ilmastorahoitus 200 miljoonaan euroon vuoteen vuoteen 2020 mennessä. Suunta on kuitenkin toinen.
Hallituksen merkittävin päätös ilmastorahoituksesta oli se, ettei päästökauppatuloja ohjata enää köyhimpien maiden ilmastopolitiikan tukemiseen. Tulot annetaan kotimaiselle teollisuudelle.
Edellisen hallituksen kaudella ilmastorahoitus oli sadan miljoonan luokkaa. Tämän hallituksen kaudella ilmastorahoitusta leikattiin ensin alle puoleen. Sittemmin rahoitusta on osittain palautettu.
”Viime vuonna nähtiin kertaluontoista kasvua. Lahjamuotoisesta rahoituksesta siirrytään lainoihin, jotka menevät enemmän investointeihin kuten uusiutuvaan energiaan. Sekin on tärkeää, mutta tällöin ei tueta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.”
EU:ssa vaikuttaminen 6
Suomi tekee ilmastopolitiikassa sen, mitä EU velvoittaa. Energiantuotannon päästöjä ohjataan koko unionin yhteisellä päästökaupalla. Muiden päästöjen vähentämisestä, eli niin sanotusta taakanjaosta, sovitaan jäsenmaiden kesken.
Hallitus on EU-kannoissaan pannut talouden ilmaston edelle. Suomi ajoi hakkuiden lisäämistä mahdollistavia joustoja metsien päästölaskentaan ja vastusti bioenergian kestävyyskriteerien vahvistamista.
Plussat Suomi ansaitsee hallituskauden alusta, kun se oli osana unionia edistämässä Pariisin ilmastosopimusta, sekä loppusuoralta, kun se lähti mukaan EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä ajavaan koalitioon.
Myös ajoneuvojen päästörajojen kiristämisessä Suomi on ollut edistyksellinen.
”Suomi näyttäytyi metsäasioissa osana itäistä blokkia. Ei näytä kauhean hyvältä, kun suhtautuu yliolkaisesti tieteelliseen tutkimukseen, ja ajaa samanlaisia asioita EU:n ilmastopolitiikkaan kuin Puola”
”EU:hun suuntautuva politiikka on ollut heikkoa ja reaktiivista, suorastaan haitallista.”
Metsäpolitiikka 4
Hallituksen merkittävimmäksi ilmastopoliittiseksi perinnöksi näyttää jäävän Suomen hiilinielujen vahingoittaminen. Hallitusohjelmassa tehty linjaus metsähakkuiden lisäämisestä johtaa siihen, että metsiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrä pienenee. Viime vuoden lopulla YK:lle toimitetun maaraportin mukaan hiilinielun pieneneminen mitätöi kaikki päästöjen vähentämiseksi tehdyt teot.
Metsien hiilinielun pienenemistä kompensoisi puun käyttäminen pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen. Näyttää siltä, että puuta käytetään tulevaisuudessakin lähinnä selluun.
”Jos hakkuita lisätään suunnitellusti, Suomen lämmittävä vaikutus ilmastoon ei ole yhtään pienempi vuonna 2030 kuin nyt.”
”Meillä on metsät, jotka toimivat isona hiilinieluna. Jos niitä pystyttäisiin vahvistamaan, se helpottaisi urakkaa. Mutta nyt ollaan menossa väärään suuntaan.”
Energiapolitiikka 6
Hallitus päätti luopua syöttötariffijärjestelmästä ja kilpailuttaa uusiutuvan energian tuet huutokaupalla.
Uusiutuvan energian tuella vuosille 2018–2020 pyritään lisäämään uusiutuvaa energiantuotantoa kahdella terawattitunnilla. Rahassa mitattuna uusi tuki jää huomattavasti aiempaa mallia alhaisemmaksi.
Kivihiilen alasajo on symbolisesti merkittävää, mutta jos Suomi ei mitätöi vapautuvia päästöoikeuksia, ne voidaan käyttää muualla EU:ssa. Ilmastovaikutus riippuu siis siitä, miten päästökauppaa kehitetään ja millä kivihiili korvataan.
Kivihiiltä suuremmat päästöt aiheuttaa turve. Sen käyttö jatkuu entisellään.
”Turpeen polton lopettaminen on ensisijaista, mutta päästöjä syntyy myös, jos turvetta nostetaan johonkin muuhun käyttöön. Uusia turvesoita ei pidä avata.”
”Kivihiilen käytön alasajo vuoteen 2029 mennessä ja päätöksen kirjaaminen lakiin ovat hallitukselta kansainvälisestikin rohkeita ja tärkeitä linjauksia. Uusiutuvan energian tukihuutokauppa on kustannustehokas tapa edistää uusiutuvia. Sen käyttöönotto tällä kaudella on sulka hallituksen hattuun.”
Liikennepolitiikka 6
Liikenne on merkittävimpiä päästökaupan ulkopuolisia päästölähteitä, minkä vuoksi sen pitäisi olla kotimaisen ilmastopolitiikan ydintä. Hallituksella onkin paljon liikenteeseen liittyviä toimia, joskin ne ovat olleet maltillisia.
Hallitus asetti tavoitteeksi, että Suomen maanteillä kulkee vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa. Tavoite on vaatimaton, sillä Suomessa on reilusti yli kolme miljoonaa henkilöautoa ja uusia myydään vuosittain hieman yli 100 000 kappaletta.
Romutuspalkkioilla on vauhditettu henkilöautokannan uusiutumista. Sähkö- ja kaasuautoja on edistetty erilaisilla tuilla, joiden vaikutukset ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset. Merkittävin linjaus on ollut biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen.
”Liikenteen päästövähennystoimet ovat liian biopolttoainevoittoisia. Kestävää biopolttoainetta voidaan tuottaa rajallinen määrä. Sähkön tuottaminen päästöttömästi on paljon helpompaa, eikä se ole kiinni rajallisesta eloperäisestä raaka-aineesta. Jos metsiä hakataan biopolttoaineeksi, tehdään ilmastolle iso karhunpalvelus.”
Kriisiviestintä 5
Ilmastonmuutos on koko yhteiskuntaa uhkaava kriisi, joka ansaitsisi huomattavasti vakavampaa huomiota kuin valtiontalouden kestävyysvaje. Hallitus ei ole onnistunut nostamaan kriisitietoisuutta. Hallituksella on ratkaistavanaan mahdoton yhtälö, kun se yrittää torjua ilmastonmuutosta ilman, että se vaatii kansalaisilta uhrauksia.
Syyskuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) varoitti televisiopuheessaan menoleikkausten kohdistuvan kipeästi moniin ihmisiin.
Ilmastonmuutoksesta Sipilä ei ole puhunut samoin. Hän on kannustanut autoilijoita tukemaan puiden istuttamista vapaaehtoisilla maksuilla. Vapaaehtoisuutta korosti myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, jossa kannustettiin kansalaisia puolittamaan päästönsä omatoimisesti.
”Pariisin sopimuksen pitäisi muuttaa yhteiskuntien suhtautumista ilmastopolitiikkaan. Suomessa ei ole mitään sellaista käännettä, että suojeltaisiin hiilivarastoja ja -nieluja, tai että kaikki rahavirrat kohdistuisivat vähähiiliseen kehitykseen.”
”Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessa, Euroopassa ja erityisesti maailman köyhimpien elämässä. Pariisin sopimuksen solmimisen yhteydessä Suomikin oli mukana vaatimassa globaalia oikeudenmukaisuutta ja kunnianhimoisia tavoitteita. Omissa käytännön toimissa tämä ei ole näkynyt vaan Suomen suunta on hälyttävän huono.”
Seuraavan hallituksen työlista
Hallitus toisensa jälkeen on vitkastellut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Aika on käymässä vähiin. Jos Suomi haluaa kantaa oman osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, seuraavalta hallitukselta tarvitaan todellisia tekoja. Vihreä Lanka hahmotteli, mitä pitää vaatia eduskuntavaalien ehdokkailta ja seuraavalta hallitusohjelmalta.
Omat päästöt kuriin ja nielut kuntoon
Suomen on tehtävä kunnianhimoinen suunnitelma kansallisten päästötavoitteiden kiristämisestä siten, ettei metsien hiilinielujen pieneneminen mitätöi päästövähennyksiä. On selvitettävä, miten hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2045, ja miten päästöt käännetään tämän jälkeen negatiivisiksi.
Minimihinta päästöille
EU:n päästökauppa on ollut pitkään tehoton, koska päästöjen hinta on ollut alhaalla. Nyt hinta on noussut, mutta päästökaupan tehoa voisi parantaa kansallisella minimihinnalla. Esimerkiksi Britanniassa teollisuuden pitää maksaa päästöoikeuden ja minimihinnan erotus, jos päästöoikeus on minimihintaa halvempi.
Edelläkävijä EU:ssa
Suomi on mukana koalitiossa, joka ajaa EU:n päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Vuotta 2030 koskevan tavoitteen pitäisi nousta 40 prosentista vähintään 50 prosenttiin. Unionin ilmastotavoitteiden kiristämisen pitää olla tavoitteena jatkossakin. Suomen on hyödynnettävä syksyn 2019 EU-puheenjohtajuus edistämällä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Ympäristölle haitallisten tukien lakkauttaminen
Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön tukeminen – kuten dieselin alempi verokanta tai yksityisautoilua suosiva työmatkatuki – on ristiriidassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Ilmastorahoitus kuntoon
Nykyinen hallitus siirsi päästökauppatulot ilmastorahoituksesta teollisuudelle. Tämä päätös on syytä perua ja muutenkin varmistaa, että Suomi hoitaa oman osuutensa kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Kepa on arvioinut, että summa olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Sitovat aikarajat
Nykyinen hallitus asetti kivihiilen energiakäytölle takarajaksi vuoden 2029. Samanlaiset aikarajat tarvitaan esimerkiksi myös öljyn, turpeen ja maakaasun energiakäytölle sekä polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen myynnille.
Juttua päivitetty 12.11. klo 18.01 poistamalla liikennekohdasta Otto Bruunin vanhentunut sitaatti, joka oli annettu ennen hallituksen lisätalousarviota, jossa myönnettiin tukea kevyen liikenteen edistämiseen.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
