Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Ilmastojarruttajat ja hillitön huoli tunteista

14.3.2019

Henriikka Tavi

Käyttäjän Henriikka Tavi kuva
Henriikka Tavi on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija.

Ilmastojarruttajat ovat heränneet talviuniltaan. He kritisoivat ilmastosta huolehtijoiden tunteita.

Nämä tunteet ovat kriitikkojen mukaan vääränlaisia, liian voimakkaita. Voimakkaiden tunteiden sijaan keskusteluun halutaan tuoda järkeä, tai ”neuvokkuutta”.

Vääränlaisia ilmastotunteita ovat muun muassa innostus, hysteria, paniikki, pelko, pelon lietsonta, hädän tunne, hädän lietsonta, kärsimys, syyllistyminen sekä halu uhrautua. Nämä tunteet ovat jarruttajien mielestä haitallisia ja vaarallisia:

”Ilmastopaniikki tappaa köyhiä”, kirjoittaa toimittaja Matti Virtanen tuoressa Ilmastopaniikki-nimisessä teoksessaan.


Uudissana ilmastopaniikki
on tietenkin lainaus ruotsalaiselta ilmastotoimijoiden esikuvalta, Greta Thunbergilta, joka Sveitsin Davosissa pitämässään puheessa käski vallanpitäjiä lopettamaan löysät puheet toivosta. Toivon ylläpidon sijaan Thunberg vaatii aikuisia ensin panikoitumaan ja sitten toimimaan.

Fysiikan käppyröiden taivuttelu tuntuukin olevan Virtasen agendalla toissijaista. Kritiikin kärki on kohdistettu viime kädessä kansalaistoimintaan, ilmastoliikkeeseen, joka vaatii äänekkäästi rohkeampia ja kiireisempiä poliittisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi.

Jos järki määritellään tunteiden kautta, järki saa uuden määritelmän. Järki ei tarkoita enää taitavaa päättelyä tai tarkkaa ajattelua vaan sulautuu asenteeseen tai tunnetilaan.

Järkeviä eli toivottavia tunnetiloja voivat olla esimerkiksi rauhallisuus, varovaisuus, kohtuullisuus ja äärimmäisyyksien välttely. 

Tietokirjailija ja ilmastoaktivisti Naomi Klein on kutsunut tällaista ”järkevää” asennetta maltillisen keskitien fetissiksi. Tämän uskomuksen mukaan on toimittava kaikessa kohtuullisesti ja kompromissihakuisesti sekä vältettävä ”voimakkaita tunneperäisiä reaktioita”.

Toivottavaa eli järkevää on usein se, minkä jo tunnemme: suurten tai nopeiden muutosten kaihtaminen. Usein myös talous ja järki samastetaan toisiinsa.

Ajattelu ja tunteminen ovat todellisuudessa erillisiä, mutta silti keskenään yhteydessä olevia mielen toimintoja. Ihminen ajattelee ja tuntee koko ajan.

Jokaiseen ajatukseen liittyy tunteita. Jokaiseen tunteeseen liittyy ajatuksia.

Terve ihminen kykenee sekä ajattelemaan että tuntemaan vahvasti. Terve ihminen kykenee säätelemään tunteitaan ja ottamaan niihin etäisyyttä.

Kyetäkseen toimimaan ja reagoimaan tarkoituksenmukaisella tavalla ihminen tarvitsee elävän ja vaihtelevan tunne-elämän, mutta myös kykyä käyttää harkintaa.

Kiireessä tai paniikissa ei synny mitään hyvää, toistelevat jarruttajat uskoen lausuneensa epäilyksettömän totuuden. Sekä oma kokemukseni että suuri osa toimintaelokuvista kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa.

Jokainen projektityötä tehnyt tietää, että deadline on paras muusa, että juuri ennen aikarajan päättymistä on mahdollista tehdä ihmeitä. Myös jokaisen toimintaelokuvan loppuhuipennus kertoo siitä, miten taistele–pakene-moodissa erittyvä adrenaliiniryöppy saa ihmisen venymään suorituksiin, joihin hän ei tiennyt pystyvänsä.

Jos noudatamme aina kaikessa kohtuullisuus ja varovaisuus -periaatetta, emme koskaan opi tuntemaan piileviä voimavarojamme.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa on uskallettava luottaa ihmisen, kansan ja ihmiskunnan kykyyn venyä kovan paikan tullen. Kyllä hätä keinot keksii, niin kuin vanha kansakin tiesi.

Harkinnan tehtävä on arvioida erilaisia toimintamalleja ja valita niistä paras. Tunteiden tehtävä on saada meidät liikkeelle ja toimimaan. On tilanteita, joissa paniikki on oikeutettu reaktio.

Yhtä pelottavaa kuin se, että yhteiskuntia aletaan muuttaa pelkän tunteen vallassa, on kulttuuri, jossa mikään ei saa ihmisiä liikkeelle.

Lopuksi vielä rauhoituksen sana ilmastopaniikista huolestuneille: Ilmastomarsseille ja lakkoihin osallistuu psyykkisesti ihan terveitä ihmisiä, jotka kykenevät käsittelemään tunteitaan.

Poliitikoilta vaaditaan mittavia toimia. Kukaan ei silti halua, että aletaan toimia päättömästi, vailla asiantuntijoiden kuulemista tai käyttämättä hyväksi teknologian mahdollisuuksia.

Tunnetta tarvitaan siihen, että uskallamme tehdä tarvittavat muutokset. Muutosten vaatiminen ja niiden toteuttaminen ovat työnjaollisesti eri asioita.

ilmastopolitiikka  ilmastolakko  ilmastomarssi  ilmastodenialismi 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri