Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Suuri tuntematon. Suomen päästövähennyksien suuruus riippuu metsien hiilinielun koosta. Se taas riippuu paitsi politiikasta ja taloudesta.
Ilmastopaneeli: Suomen ilmastopolitiikan ja -tavoitteiden välillä valtava kuilu
4.10.2019 13.42
Nykyinen ilmastopolitiikka riittää kattamaan vain noin puolet Suomen hiilineutraaliustavoitteesta.
Ilmastopaneelin tänään perjantaina julkaiseman selvityksen mukaan hallitusohjelmassa asetettu hiilineutraaliustavoite edellyttää, että Suomen päästöt ovat 2035 korkeintaan 21 miljoonaa tonnia. Eli tuon suuruiset päästöt voisivat sitoutua Suomen hiilinieluihin, jolloin Suomi olisi ilmastoneutraali.
Suomen nykyisistä noin 56 miljoonan tonnin päästöistä on tavoitteen mukaan siis leikattava 35 miljoonaa tonnia. Paneelin arvion mukaan tästä 35 miljoonan tonnin vähennyksestä hieman vajaa puolet syntyy jo tehdyillä päätöksillä, kuten kivihiilen käytön lopettamisella, biopolttoaineiden osuuden kasvattamisella ja energiatehokkuuden parantamisella.
Jos huomioidaan vielä sellaiset päätökset, joiden toimeenpano on vielä sopimatta – turpeen energiakäytön puolittaminen ja liikenteen päästöjen puolittaminen – suunnitellut päästöleikkaukset nousevat noin 23 miljoonaan tonniin.
Tämän jälkeen jää noin 12 miljoonan tonnin ”päästökuilu”, jonka kuromisesta ei ole kunnollista suunnitelmaa – päätöksistä puhumattakaan. Hiilinielujen suuruudesta riippuu paljon, kuinka paljon päästöjä pitää vähentää. Se, millaiset hiilinielut Suomella tulevaisuudessa ovat, riippuu paljolti politiikasta ja taloustilanteesta.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan suotuisa teknologian tai päästökauppamarkkinoiden kehitys voi parhaassa tapauksessa kattaa 2–4 miljoonaa tonnia, mutta silloinkin lisätoimien tarve olisi kahdeksan miljoonan tonnin luokkaa.
”Tällä arviolla me haluamme kirittää hallitusta, kun se tekee päätöksiä ilmastopolitiikan kiristämiseksi”, Ollikainen sanoi perjantaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Ilmastopaneeli esitteli myös oman hahmotelmansa siitä, miten Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden. Siinä suurimmat päästöjä vähennetään etenkin energiantuotannossa ja liikenteessä. Lämmitysöljyn ja turpeen energiakäytön katsotaan loppuvan 2035 mennessä.
"Jos turpeesta ei luovuta, jossain muualla tehdään paljon enemmän”, sanoo Suomen ympäristökeskuksessa kulutuksen ja tuotannon keskusta johtava Jyri Seppälä.
Liikenteen päästöt laskevat paneelin arviossa nykyisestä lähes 13 miljoonasta tonnista neljään 2035 mennessä. Seppälän mukaan kyseessä on mittava urakka.
”Skenaariossa ei arvioida liikkumistarpeen vähenevän, mikä lisää haastetta entisestään. Esimerkiksi sähköautoja pitäisi arvion mukaan olla lähes 750 000 vuoteen 2030 mennessä. Arvioimme niiden suosion kasvavan siten, että pakkokeinoja ei tarvita.”
Samaan tapaan arvioidaan, että – ekologisten ja terveellisten elämäntapojen yleistyessä – lihansyönti vähenee. Seurauksena sikoja ja nautoja olisi noin neljännes nykyistä vähemmän, jolloin metaanipäästöt ja peltotilan tarve vähenisivät.
Ilmastopaneelin selvitys pohjustaa hallituksen tärkeitä päätöksiä. Esimerkiksi ilmastolain päivitys on käynnistymässä. Ensi vuonna on määrä aloittaa myös energia- ja ilmastostrategiaan sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman päivitys.
”Hallituksen puoliväliriihessä on tarkasteltava, onko näissä strategioissa päästy hiilineutraaliustavoitteen vaatimalle tasolle. Siihen mennessä päätöksiä merkittävistä ilmastotoimista pitää olla tehtynä”, ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessaan.
”Ensi vuoden tärkein yksittäinen ilmastopäätös on energiaverotuksen kokonaisuudistus, jolla energiaverotus on käännettävä hiilineutraaliustavoitteen vaatimalle uralle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
