Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Nasa Worldview (Aqua/Modis)

Sateliittikuva metsäpalosta
Keuhkot tulessa. Nasan torstaina ottamassa satelliittikuvassa näkyy Amazonin sademetsäalueen etelälaidan tulipaloja, jotka on merkitty kuvaan punaisella.Nasa Worldview (Aqua/Modis)

Keuhkot tulessa. Nasan torstaina ottamassa satelliittikuvassa näkyy Amazonin sademetsäalueen etelälaidan tulipaloja, jotka on merkitty kuvaan punaisella.

Analyysi

Ilmastopolitiikasta ulkopolitiikaksi – Ryhtyykö EU painostamaan Brasiliaa ilmaston vuoksi?

23.8.2019 15.29

Vihreä Lanka

Millaisiin tekoihin maat ovat valmiita ilmastonsuojelun vuoksi? Se on testissä nyt, kun Brasilian kiihtynyt metsän hävitys ja Amazonin sademetsässä raivoavat palot kietovat ilmastopolitiikan ulko- ja kauppapolitiikkaan.

Useat suomalaiset vihreät poliitikot ovat vaatineet, että EU:n on ryhdyttävä painostamaan Brasilian johtoa palojen vuoksi. Myös muiden puolueiden poliitikot haluavat toimia Brasiliaa vastaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron taas ehdotti torstaina, että maailman merkittävimpien teollisuusmaiden muodostaman G7-ryhmän huippukokous ottaisi Brasilian palot ensimmäiseksi listalleen huomenna lauantaina Ranskassa alkavassa huippukokouksessa.

Norja ja Saksa ovat jo jäädyttäneet Brasilian hallitukselle metsäkadon ehkäisemiseen antamansa rahoituksen.

Vihreän Langan haastattelema ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma arvioi, että EU voisi käyttää vireillä olevaa niin sanottua Mercosur-kauppasopimusta Brasilian painostamiseen. Hänen mielestään tällaisessa toiminnassa ei olisi mitään väärää.


Amazonin sademetsää on tulessa monessa eri paikassa. Suurta osaa paloista epäillään tahallaan sytytetyiksi, sillä sademetsää raivataan polttamalla esimerkiksi karjan ja soijan kasvatuksen tieltä.

Poliittisen painostuksen tarve Brasiliaa vastaan syntyy siitä, että maan äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on valtaannousunsa jälkeen ajanut politiikkaa, joka käytännössä sallii sademetsän hävittämisen.

Elokuun alussa uutisoitiin, että Amazonin sademetsän häviäminen oli kiihtynyt ennätykselliseksi. Bolsonaron hallinto erotti asiaa julkisuudessa esillä pitäneen Brasilian avaruushallinnon johtajan.


Mahdolliseksi vipuvarreksi Bolsonaron pakottamiseen sademetsän suojeluun on nostettu EU:n niin sanottu Mercosur-kauppasopimus. Mercosur on Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Ururguayn muodostama vapaakauppa-alue.

EU:n ja Mercosurin kauppasopimusneuvottelut käynnistyivät jo vuosituhannen alussa. Ne päättyivät kesäkuussa, mutta sopimuksen voimaanastuminen edellyttää vielä sen ratifioimista.

Kaupan esteiden poistamisen lisäksi sopimuksessa on kirjauksia kestävän kehityksen edistämisestä. Sopimusosapuolet sitoutuvat Pariisin ilmastosopimukseen. Mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla, on jossain määrin tulkinnanvaraista, sillä jokainen maa voi itse asettaa omat tavoitteensa.

Esimerkiksi vihreä europarlamenttiedustaja Ville Niinistö vaatii, ettei EU:n ja Brasilian välistä kauppaa helpottavaa sopimusta pidä hyväksyä, jos Brasilia ei lopeta sademetsien tuhoamista.

”Koko maailman on nyt käännettävä katseensa Brasiliaan ja luotava painetta Amazonin tuhon lopettamiseen. EU:n puheenjohtajamaana Suomen pitäisi ajaa tiukkaa linjaa koko EU:ssa”, Niinistö sanoo vihreiden tiedotteessa.

”Suurena kauppakumppanina Euroopan unionilla on valtaa suhteessa Brasiliaan. Tästä on pidettävä kiinni ja EU:n on puututtava Bolsonaron sademetsiä tuhoavaan ja ilmastonmuutosta kiihdyttävään politiikkaan.”

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari kirjoitti Facebook-päivityksessään:

”Amazonia tuhotaan juuri maatalouden tieltä – jos EU-maat kieltäytyvät vapaakauppasopimuksesta, se olisi kipeä isku juuri Brasilian maatalousbisnekselle.”

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) taas kirjoitti Twitterissä, ettei EU:n markkinoille pidä tuoda metsä- tai maataloustuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi tiedotteessa keskustelleensa asiasta pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa.

Ohisalo muistuttaa, että EU:lla on kauppapoliittista valtaa, jota se voi tässä tilanteessa käyttää.


Keskuskauppakamarin johtaja Juho Romakkaniemi ehdottaa toista vaikuttamistapaa. Hän haluaa, ettei Brasiliaa painostettaisi Mercosur-sopimuksen hyväksymisellä, vaan sopimukseen sisältyvillä pykälillä.

”Paras tapa edetä olisikin ratifioida Mercosur-sopimus, avata kauppa Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn kanssa, mutta samalla käyttää kestävän kehityksen lausekkeita oikeusperustana Brasiliaan suunnattuihin pakotteisiin.”

Ulkopoliittisessa instituutissa vanhempana tutkijana työskentelevä Antto Vihma pitää tämänhetkistä poliittista vipuvartta – jonka käyttöä myös vihreät ehdottavat – vahvempana kuin mahdollisuutta vaikuttaa Brasiliaan myöhemmin kauppasopimuksen puitteissa.

Se on joka tapauksessa ainoa vaihtoehto nyt, sillä sopimuksen ratifioimisessa menee vielä pitkään – mahdollisesti vuosia.

”Koska kauppasopimus on vasta ratifioitavana, ja se on Brasilialle ainakin jossain määrin tärkeä, sitä voidaan käyttää painostamiseen. Ja tekee mieli sanoa, että nyt tuleekin lisätä painetta. Tällaisia kauppapoliittisia ja muita ulkopoliittisia keinoja pitää pystyä käyttämään globaalien julkishyödykkeiden puolesta. En näe tällaisessa koplaamisessa mitään periaatteellista väärää”, kansainvälisiin sopimuksiin erikoistunut Vihma sanoo Vihreälle Langalle.


Vihman mielestä on positiivista, että Pariisin ilmastosopimus mainitaan Mercosur-sopimuksessa.

Hän arvioi kuitenkin, että toistaiseksi ollaan vielä aika kaukana tilanteesta, jossa ilmastosopimuksella olisi oikeudellista merkitystä näin suurissa kauppapoliittisissa kysymyksissä.

”Se, että ratifioidun Mercosur-sopimuksen puitteissa voitaisiin vaikuttaa Brasiliaan, vaatisi jonkinlaista hyvää henkeä, yhteisymmärrystä suurista linjoista ja vähän erilaista maailmaa kuin tämä nykyinen. Nythän ollaan huutoväleissä Ranskan, Saksan ja Bolsonaron kesken. Siten Brasilian maankäyttöön vaikuttaminen sopimuksen sisältä käsin vaikuttaa jopa utopistiselta.”

Vihma uskoo, että poliittisella painostuksella voi olla vaikutusta, sillä sopimuksen viivästyminen tai kaatuminen olisi jonkinlainen takaisku Bolsonarolle, jolle markkinoiden avaaminen ja talouden uudistaminen ovat olleet tärkeitä teemoja.

Toisaalta Bolsonaron edustama autoritaarinen populismi kääntyy usein kansainvälisiä sopimuksia vastaan.

”On ihan mahdollista, että sopimuksen hyväksyminen pitkittyy tai kaatuu. Siinä mielessä ymmärrän kauppapolitiikkaa korostavien huolen.”


Valtavia metsäpaloja raivoaa myös Venäjän Siperiassa. Metsäpalot alkoivat siellä jo heinäkuussa ja jatkuvat edelleen.

Venäjän muutama vuosi sitten hyväksymän asetuksen mukaan kaukaisten alueiden metsäpaloja pyritään sammuttamaan vain, jos sammutustöiden kustannukset eivät ylitä paloissa tuhoutuvan metsäalueen arvoa.

Muun muassa metsäpalojen seurannasta vastaavan viraston mukaan tulessa oli eilen torstaina edelleen satoja tuhansia hehtaareja metsää. Suurinta osaa paloista ei asetuksen vuoksi yritetä sammuttaa, vaan niiden odotetaan laantuvan luontaisesti.

Venäjän poliittisesta painostamisesta aktiivisempaan sammuttamiseen ei ole Suomessa puhuttu, mutta paikallisten asukkaiden vaatimusten vuoksi sammutustoimia on lisätty.

Sammeli Heikkinen, Lasse Leipola

metsäpalot  ilmastonmuutos  ilmastopolitiikka  amazon  Vihreät 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri