Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Katri Naukkarinen / Kansallisteatteri

Kuva historiasta. Ihmisen evoluutiota kuljetetaan dioraamoina, kolmiulotteisina lasikaappeihin rakennettuina pysäytyskuvinaKatri Naukkarinen / Kansallisteatteri

Kuva historiasta. Ihmisen evoluutiota kuljetetaan dioraamoina, kolmiulotteisina lasikaappeihin rakennettuina pysäytyskuvina

Kansallisteatterin Sapiens luo visuaalisten ihmeiden tilan

4.10.2019 14.24

Kirsikka Moring

”On aika sijoiltaan. Miksi synnyinkään juuri minä sitä siirtämään?”

Näyttämölle hypähtää Hamlet pääkallo kädessään. Ilmastoteatterin uusi aika on alkanut.

Tämän polttavammin teatteriesitys tuskin voisi nykyisen ihmislajin ahdinkoa kuvata. Kansallisteattarin suuren näyttämön syksyn täyttää Sapiens – tarina tarinoita kertovasta ihmislajista.

Yuval Noah Hararin teoksen on näyttämölle puolitoistatuntiseksi, maagiseksi kuvalliseksi ja musiikilliseksi pohdinnaksi sovittanut Minna Leino. Sen ovat ohjanneet Anni Klein ja Jarkko Partanen. Lavastaja on Samuli Laine. Lukijaäänenä kuulemme Avaran luonnon Jarmo Heikkistä.

Kansallisen ja Wauhaus-kollektiivin muodostama tiimi luo taitavan visuaalisten ihmeiden tilan. Vastaavasti äänimaailman jokainen raksahdus, tulen ja tuulen humina tai lampaan määkäisy on sekunnilleen ajoitettua, harvinaisen tarkkaa työtä.


Vaikutus on voimakas
, vaikkei yksikään näyttelijä esiinny omin kasvoin. Heillä on valkeat naamiot ja äänet tulevat nauhalta.

Ihmiset, tuo joukko marionetteja opettelee tekemään tulen ja lopulta ydinpommin. He uskovat milloin moniin jumaliin, milloin näyttämöllä hortoilevaan paaviin, Voltaireen tai erilaisten imperiumiensa yksinvaltiaisiin.

Myytit, uskonnot ja raha ovat tärkeitä vallan ja alistamisen avaimia. Ideologiat vaihtuvat, mutta temppelit pysyvät.

Esitys vie katsojansa Hararin mutkikkaille poluille, 70 000 vuotta sitten vallankumouksellisina alkaneisiin Homo sapiens -lajin evoluution merkittävimpiin hetkiin.

Esitys keskittyy kehitykseen, joka luo kielen ja kyvyn kuvitteelliseen ajatteluun lajillemme, maanviljelyn ja pysyvän asutuksen kumouksellisuuteen, ja lopulta tieteellisten sekä teollisten vallankumousten sarjan muutosvoimaan.


Tarina päättyy avaten tilan syntymässä olevalle superihmiselle, biotekniikoilla kehitetylle Homo deukselle. Kuten tekstin kirjoittaja Minna Leino kiteyttää:

”Ihmisestä tuli eläin, joka kohotti itsensä Jumalaksi. Ihminen on yhtä kekseliäs ja tehokas sekä luomis- että tuhovoimassaan.”

Ihmisen evoluutiota kuljetetaan dioraamoina, kolmiulotteisina lasikaappeihin rakennettuina pysäytyskuvina - muistattehan ne dramaattiset kuvat luonnontieteellisistä museoista, joissa leijona on juuri syöksynyt antiloopin kimppuun ja kotkat roikkuvat nälkäisinä taivaalla.

Sapiens ei ole dystopia. Se on teatterillinen fantasia, yhden valitun tarinalinjan kirkas edustaja. Vielä voimme ratkaista millaisen tekoälyn tai geenitekniikan sanansaattajina haluamme toimia.

Näyttämön täyttävät sadat uimarenkaat ovat joko ympäristörikos tai mahdollisuus ylittää hengen valtameret.

Metsäiset polut kutsuvat yhä.

Sapiensia esitetään Kansallisteatterissa vuoden loppuun enimmäkseen perjantai- ja lauantainäytöksinä.

teatteri 




Viite

Vihreä Lanka 5/2019

Lue

Vihreä Lanka

5/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri