Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä

Kelan pääjohtaja: Ihmisten palveluiden kilpailutus ei toimi

5.2.2019 14.57

Jenni Leukumaavaara

Kelan pääjohtaja vaatii hankintalain uudistamista palvelujen osalta. Pääjohtaja Elli Aaltosen mielestä nykymuotoinen hankintalaki on suurin kompastuskivi Kelan viime aikojen toiminnassa.

Hankintalaki eli laki julkisista hankinnoista määrää, että julkisen puolen palvelu- ja tavarahankinnat kilpailutetaan, kun niiden hinta ylittää laissa määritellyn niin sanotun kynnysarvon.

Kelaa on kritisoitu voimakkaasti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutukseen liittyvistä ongelmista.

”Olen nyt kolme kertaa todennut, että vaikka me aurinko muutettaisiin kuuksi ja yritettäisiin tehdä hankinnoista asiakaslähtöisiä, pyörimme aina hankintalakipalikan ympärillä. Kaikki ahdistuvat siitä”, Aaltonen sanoo Vihreälle Langalle.


Aaltonen viittaa vammaisten kuntoutuspalvelujen sekä tulkkipalvelujen kilpailuttamiseen ja liikennepalvelulain mukanaan tuomaan kuljetusfarssiin. Kelan toiminta on raivostuttanut eri puolilla Suomea.

Nykyinen tilanne on johtanut siihen, että ihmisten palvelut ja jopa kodit kilpailutetaan muutaman vuoden välein. Esimerkiksi otsikoissa viime viikkoina paljon ollut Esperi Care toimii myös vammaisten asumispalveluyksiköissä.

Vammaisten asumispalvelut ovat kuntien sosiaalipalvelua eivätkä siis Kelan vastuulla, mutta hankintalain ongelmat ovat samat. Kuntien tai kuntayhtymien pitää kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut, mikäli ne eivät itse niitä tuota.

Aaltosen mielestä on selvää, ettei hankintalaki toimi palveluita hankittaessa.

”Olen täysin asiakasryhmien ja palveluntuottajien puolella siinä, että tämä on juuri sitä byrokratiaa, joka ei palvele yhtään ketään”, Aaltonen sanoo.

Aaltonen sanoo lain tuskastuttavan myös Kelassa, koska työntekijät joutuvat tekemään eettisesti vääriltä tuntuvia ratkaisuja, joista ymmärrettävästi saavat paljon moitteita kansalaisilta.

Nykyinen hankintalaki on myös ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016.


Hankintalakiin tulisi Aaltosen mukaan kirjata mahdollisuus käyttää rekisteröitymismenettelyä esimerkiksi tulkki-, taksi- ja kuntoutuspalveluissa sekä erityisryhmien asumispalveluissa.

Rekisteröitymismenettely lisäisi palvelun käyttäjän valtaa huomattavasti nykyiseen verrattuna.

Menettelyssä asiakas saa valita itselleen mieluisan palveluntuottajan sen sijaan, että yritys, kunta tai Kela päättävät hänen puolestaan.

Nyt on saattanut käydä niin, että kun esimerkiksi kuntoutuspalveluissa asiakas on löytänyt vaikkapa hyvän fysioterapeutin ja saanut rakennettua luottamuksellisen suhteen, on palveluntuottaja vaihtunut yllättäen kilpailutuksen vuoksi.

Asiakkaat tekevät tai valtuuttavat asiamiehen tekemään valinnan heille sopivasta palveluntuottajasta heille sopivalle ajanjaksolle. Rekisteri sisältäisi myös läpinäkyvän palautejärjestelmän.

Kela valmistelee parhaillaan rekisteröitymiskokeilua sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kokeilu alkaa loppuvuodesta. Myös lainsäädäntötyön pitäisi käynnistyä tämän jälkeen, jotta rekisteröityminen tulisi voimaan vuonna 2021.

”Siinä ei ole mitään järkeä, että me kilpailuttamisella vaihdamme ihmisen kotia tai pakotamme vaikeavammaisen lapsen terapiakuntoutuksen alkavaksi nollasta”, Aaltonen sanoo.

Aaltosen mukaan rekisteröitymismahdollisuus ja sen selvittäminen tulisi kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan toteutumisen varmistamiseksi.


Aaltosen mielestä
äärimmäinen kilpailuttaminen vaarantaa perusoikeuksien hengen. Perustuslain 19. pykälä linjaa oikeudesta sosiaaliturvaan.

”Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ainahan voidaan sanoa, että kyllä kilpailuttaminen takaa ihmiselle etuuspalvelun tai asumisen, mutta millä mekanismilla? Tuntuu, että me vain selittelemme toisillemme tätä. On kai jossakin jokin mahti, joka tämän korjaa.”

Hankintalakiin liittyen eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä Ei myytävänä! -kansalaisaloite. Aloite keräsi yli 72 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnalle viime maaliskuussa. Aloitteen taustalla on 32 vammaisjärjestöä.

Aloitteen tavoitteena on, että vammaisten palvelut rajattaisiin ulkopuolelle hankintalain mukaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisesta.

Aaltosen mielestä Ei myytävänä! -kansalaisaloite on hyvä ja voi olla se pakote, jolla muutos saadaan aikaan.

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä lakialoite vielä tällä hallituskaudella.

hankinnat  hankintalaki  vammaiset  ihmisoikeudet  perustuslaki 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.