Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ilmasto vai talouskasvu? Suomen Pankki keskittyy jälkimmäiseen.

Ilmasto vai talouskasvu? Suomen Pankki keskittyy jälkimmäiseen.

Keskuspankit havahtuvat ilmastokriisiin maailmalla – Suomen Pankissa luotetaan tekniikan ratkaisevan ongelma

27.6.2019 11.55

Riikka Suominen

Maailmalla keskuspankit ovat alkaneet suhtautua ilmastokriisin vakavana uhkana talouden vakaudelle. Ranskassa ja Englannissa keskuspankkien pääjohtajat kannustavat yrityksiä varautumaan ilmastonmuutokseen.

Varautuuko Suomen Pankki lämpenemiseen? Se on liittynyt keskuspankkien ilmastoverkostoon, mutta muuten ilmastokriisi ei juuri näy pankin toiminnassa. Toive on, että teknologian kehitys mahdollistaisi nykyisen talouskasvun ja elämäntavan jatkumisen.


Huhtikuussa Englannin
ja Ranskan keskuspankkien johtajat muistuttivat avoimessa kirjeessään ilmastonmuutoksen ”katastrofaalisista seurauksista”.

Ne pelkäävät, että infrastruktuuriin ja yksityiseen omaisuuteen kohdistuvat vahingot ja terveyshaitat vaarantavat talouden vakauden.

Tämä kasvattaa riskiä, ettei lainoja pystytä maksamaan takaisin. Samaan aikaan vakuuttajien pitää maksaa taivaisiin kohoavia vakuutussummia luonnontuhojen vuoksi.

Toisaalta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii suuria ja nopeita muutoksia ihmisten ja valtioiden toiminnassa, mikä sekin voisi horjuttaa nykyistä talousjärjestelmää.

”Keskuspankit tiedostavat, että muutos on välttämätön, mutta rahoitusvakauden näkökulmasta sen pitää olla hallittu", sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen Vihreälle Langalle.


Vielä neljä vuotta sitten
keskuspankit eivät puhuneet ilmastonmuutoksesta. Ensimmäisenä asian otti esiin Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney puhuessaan vakuuttajille Lontoossa syksyllä 2015. Hän huomautti että ilmastonmuutos on riski talouden vakaudelle.

Muut keskuspankit yhtyivät huoleen ja puolitoista vuotta sitten syntyi vihreämpää talousjärjestelmää ajava verkosto. Nyt mukana on 35 keskuspankkia ja regulaattoria. Niiden kontrollissa on puolet maailman bruttokansantuotteesta. Merkittävistä toimijoista vain Brasilia ja Yhdysvallat ovat jättäytyneet verkoston ulkopuolelle.

Suomen Pankki on mukana verkostossa ja sen omaa pääomaa sijoitetaan ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta kestävästi. Muuten uutiset ilmastokriisistä eivät ole vaikuttaneet keskuspankin ydintoimintaan.


Talouskasvu on nykymallien kivijalka. Suomen Pankki kertoi päätoimittajayhdistyksen vierailulla toukokuussa, että parempi olisi, jos kasvu olisi noin neljä prosenttia vuodessa. Silloin talous pyörii ja työllisyys pysyy tarpeeksi korkealla. Tämä siitä huolimatta, että suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja melkein neljän maapallon verran.

”Yksityinen kulutus on tärkeää, koska yritysten omistajat ja työntekijät saavat tulonsa sitä kautta ja rahat hyvinvointivaltion ylläpitoon tulevat sieltä”, Nykänen sanoo. Hän muistuttaa, että nykyinen talousjärjestelmä on nostanut satoja miljoonia köyhyydestä.

 

Samaan aikaan nykyinen talousjärjestelmä kulutuskulttuureineen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen.

Ilmastonmuutosta käsitellään nyt riskienhallintana, kirjoittaa talouslehti Financial Timesin toimittaja Gillian Tett. Aiemmin ilmastonäkökulman huomioiminen yritystoiminnassa nähtiin pienen porukan, usein ruotsalaisten eläkerahastojen, hyväntekeväisyytenä. Nyt lämpeneminen pitäisi huomioida, ettei yritys laiminlyö velvollisuuksiaan osakkeenomistajia kohtaan.

Samoilla linjoilla on EKP:n hallituksen jäsen Sabine Lautetnschläger. Hän sanoo talouslehti Fortunessa, että tähän saakka pankit ovat lähestyneet asia yritysvastuun, eivät riskinhallinnan näkökulmasta.

Englannin keskuspankin johtaja Carney arvelee, että parin vuoden sisällä lainanantajat alkavat arvioida lainaajan maksukykyä myös sillä, onko tämä varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin. 


Ilmastokriisin torjunta
maksaa pelkästään Euroopassa satoja miljardeja. Rahan riittävyys ei ole ongelma, sillä liikepankeilla on rahaa, sanoo Suomen Pankin Marja Nykänen. Oleellista on, että sijoitukset suuntautuisivat mahdollisimman paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Tarvitsemme enemmän tietoa ja kestävien kohteiden rahoitusta. Niitä varten pitää olla yhteen käsitys siitä, mitkä on vihreitä sijoituksia ja mitkä ruskeita. jotta voidaan arvioida sijoitusten riskejä”, Nykänen sanoo.

EU-komissio on ehdottanutkin kriteeristöä sijoitusten hiiliriskille.


Ilmastopaneeli IPCC
arvioi syksyllä, että ihmiskunnan on lähivuosina tehtävä ennennäkemättömän laaja muutos, jos lämpenemisen karuimmilta vaikutuksilta halutaan välttyä.

Miten talousjärjestelmämme sopeutuu siihen? Voiko yksityinen kulutus jatkua?

”Jos teknisen kehityksen kautta muutetaan tuotanto vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi, niin sitä vähemmän tarvitaan kuluttajakäytöksen muutoksia. Varmaan kulutustasoakin pitää vetää alaspäin”, Nykänen sanoo.

Hän ei osaa sanoa, paljonko kulutusta pitää ympäristön vuoksi vähentää. Myöskään kulutuspäätösten ohjaaminen ei hänestä kuulu Suomen Pankille.

”Voimme sanoa, että hallitsemattoman ilmastonmuutoksen riskit ovat tällaiset, mutta emme voi sanoa mitä poliitikkojen pitäisi tehdä. Voisimme laskea mitä vaikutuksia (ympäristö)verotuksella on kulutukselle”, Nykänen sanoo.

 

Mikä on keskuspankkien rooli ilmastokriisiin varautumisessa? Ranskan ja Englannin keskuspankkien pääjohtajien mukaan pallo on pitkälti yrityksillä. Niiden pitää jatkossa päivittäin seurata ilmastoon liittyviä talousriskejä ja jakaa tietoa finanssialan kanssa siitä, miten riskeihin varaudutaan.

Suomen Pankin rooli on arvioida mitä vaikutuksia eri toimilla tai niiden tekemättä jättämisellä on taloudelle. Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa monessa tapauksessa siihen, mitä aiheita Suomen Pankki kulloinkin näkee tärkeiksi tarkastella.

Nykäsen mukaan keskuspankin voi mandaattinsa puitteissa tarkastella myös, millaisia riskejä ilmastonmuutos aiheuttaa rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tätä Suomen Pankki ei ole vielä tehnyt.

talous  keskuspankki  ekp  olli rehn  ilmastonmuutos 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri