Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Debatti. Pekka Haavisto puhuu torstaina Kalevi Sorsa -säätiön ja Biosin seminaarissa. Vasemmalla Jari Liski, oikealla Antti Rinne ja Paavo Järvensivu.
Kun ilmasto muuttuu, pitääkö kaiken muuttua? Näin vastasivat Pekka Haavisto ja Antti Rinne
22.11.2018 17.30
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ja demareiden puheenjohtaja Antti Rinne joutuivat torstaina vastaamaan muun muassa siihen, pitääkö kulutuksesta ja talouskasvusta tehdä loppu.
Puoluejohtajat osallistuivat Kalevi Sorsa -säätiö ja Bios-tutkimusyksikön järjestämän Talous- ja ilmastopolitiikka vaalikaudella 2019–2023 -seminaariin.
Poliittisessa debatissa puhuttiin siis kerrankin huolella ja rauhassakin ilmastonmuutoksesta. Vaikka keskustelun sävy oli enemmän konsensushakuinen kuin haastava, Haaviston ja Rinteen linjaero tuli esiin.
Vihreä Lanka poimi Haaviston ja Rinteen kannat muutamaan keskeiseen kysymykseen.
Bios oli laatinut seminaarin pohjaksi nykyisen systeemin käytännössä mullistavan suunnitelman, joka on nimetty yhteiskunnan ekologiseksi jälleenrakennukseksi.
”Elämme fossiilitalouden raunioissa. Olemme rakentaneet yhteiskunnan, jonka ongelma on, että se tarvitsee jatkuvaa fossiilisten polttoaineiden syöttöä”, Biosissa työskentelevä talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu sanoi.
Jotta maailman lämpeneminen voidaan pitää puolessatoista asteessa, tarvitaan muutos, joka Järvensivun mukaan on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen.
Biosin ekologisessa jälleenrakennuksessa Suomen nettopäästöt ajetaan kansallisen ilmastopaneelin linjauksen mukaan vuoteen 2036 mennessä nollaan. Hiilinieluja kasvatetaan, käytännössä perumalla suurin osa bioenergiasuunnitelmista.
Metsien käytössä hiilinieluista huolehtiminen on tärkeintä. Puusta voidaan tehdä ensisijaisesti puutuotteita ja toissijaisesti sellua. Energiaksi puuta poltettaisiin vain jos sitä jää muista tarpeista.
Kenties eniten nyky-yhteiskunnan ja talouspoliittisen ajattelun kanssa ristiriidassa on Biosin vaatimus siitä, että energian- ja materiankulutus ei saa kasvaa ja kulutuksen vähentäminen pitää hyväksyä.
Mitä pitäisi tehdä?
Haaviston mukaan hiilinieluja on alettava kasvattaa välittömästi. Hänen mielestään Suomen on oltava aktiivinen ilmastotoimien edelläkävijä. Tähän pääsyä Haavisto hahmotteli leikkisästi aktiivimalliksi kutsumallaan ohjelmalla.
Haaviston mukaan ilmastolle haitalliset tuet pitäisi ajaa alas kymmenessä vuodessa. Pitäisi myös laatia suunnitelma, jolla Suomi saadaan hiilineutraaliksi jo 2030, korjata päästökauppa päästöoikeuksien hintoja korottamalla, luopua fossiilisista polttoaineista sekä kehittää tapa, jolla hiilinielut voidaan mitata luotettavasti.
Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi hoitaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
”Aika mittava rakennemuutos”, Haavisto sanoi.
Rinteen mielestä Suomen on pyrittävä elinvoimaiseksi kestävän kehityksen mallimaaksi. Suuria politiikkamuutoksia Rinne ei vielä luvannut.
”Pitää uskaltaa sanoa, että puolitoista astetta on se tavoite, johon Suomi pyrkii. Ilmastopolitiikka pitää rakentaa tutkitun tiedon varaan. Pitää olla yhteinen tavoite."
Rinne pahoitteli sitä, että ilmastoasioissa poliitikoilta vaaditaan nopeita kyllä tai ei -vastauksia kysymyksiin, joihin ei voi sellaista antaa.
Pitääkö kulutusta ja kasvua rajoittaa?
”En usko, että kulutusta voidaan nopeasti hillitä”, Rinne sanoi.
Rinteen mukaan kulutuksen rajoittamisen sijaan pitäisi keskittyä tavoittelemaan kestävää kasvua, pohtia, miten elintasoa ja elämänlaatua voidaan kohottaa samalla kun ilmastonmuutosta hillitään.
Ratkaisuna Rinne luottaa koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen ja osin myös kaupungistumisen kaltaisiin megatrendeihin, jotka voivat esimerkiksi vähentää autoilua.
”Että afrikkalaisten savimajoissa elävien ihmisten tai tonnilla kuussa elävien eläkeläisten pitäisi vähentää kulutusta. Höpö höpö. Köyhät eläkeläiset ja lapsiperheet elävät jo nyt aivan rajalla, eivät he voi vähentää kulutusta”
Haavisto sanoi myös, ettei usko ”määräilyn” toimivan kulutuksen vähentämisessä. Hänen mielestään pitää miettiä, mistä kaikesta haluamme pitää kiinni.
”Esimerkiksi matkustamisesta, uusien maiden ja ihmisten näkemisestä emme varmaankaan halua luopua. Mutta miten matkustamme? Itse kokeilin kesällä pitkästä aikaa interreilaamista.”
Haavisto uskoo, että lähipalveluiden ja -matkailun avulla kulutustottumukset muuttuvat ja päästöt putoavat. Lisäksi hän odottaa kiertotaloudelta paljon.
”Kaatopaikoista ja jätekasoista tulee kaivoksia.”
Entä lentovero?
Haaviston mukaan vihreät kannattavat Ruotsin mallin mukaista lentoveroa.
Rinne taas sanoo lentoverolle tässä vaiheessa ei.
”Ratkaisun hakeminen paremman teknologian kautta on oikea tie.”
Tarvitaanko systeemimuutos?
Rinteen mielestä parempi koulutus, teknologinen kehitys, kiertotalouden vahvistuminen ja ihmisten kulutustottumusten muuttaminen muuttavat maailmaa riittävästi.
Lisäkeinoina Rinne mainitsi esimerkiksi heikkokasvuisen metsämaan ja käyttämättömien peltojen metsittämisen. Näin voitaisiin Rinteen mukaan saada jopa miljoona hehtaaria metsää Suomeen.
Haavistonkaan mielestä yhteiskuntaa ei tarvitse mullistaa, sillä muutoksen vaatimat ominaisuudet ovat jo osa suomalaista yhteiskuntaa.
”Olen tavannut hirveän paljon suomalaisia, jotka ovat valinneet kulutuksen sijaan toisin. Sellaisia, joiden arvot ovat perheissä, kulttuurissa, kodissa. Meillähän on vaikka vanhempieni säästäjien sukupolvi, joka ei heittänyt mitään pois. Ei tarvitse luoda uutta elämäntapaa, rakennetaan tälle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
