Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Kun setien selitykset eivät mene enää läpi

26.3.2019

Niklas Kaskeala

Käyttäjän Niklas Kaskeala kuva

Nuorten ilmastolakot ovat parasta, mitä ilmastoliikkeelle on tapahtunut. Nuoret ovat paljastaneet vanhempien sukupolvien bluffin eli sen, että asioille muka tehtäisiin jotain. Niin sanottujen ”setien” selitykset eivät mene enää läpi.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoitti maailmaa viime syksynä niistä valtavista riskeistä, joita otamme, jos annamme ilmaston lämmetä yli 1,5 astetta. Hetken ajan raportin julkistuksen jälkeen tuntui aidosti siltä, että poliittiset päättäjämme ottavat ilmastotieteen varoitukset vihdoin vakavasti.

Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui kiristämään Suomen ilmastopolitiikkaa, jotta se olisi linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Lupaus näyttää jääneen suurimmalla osalla puolueista sanahelinäksi. Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kysely osoittaa, että vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat valmiita tarvittaviin toimiin, joita 1,5 asteen mukainen politiikka vaatisi.


Nyt on kuitenkin merkkejä siitä
, että sitoumuksesta luistavat joutuvat vaaleissa tilille siitä. Poliitikkoja ei enää päästetä helpolla. Media tekee hienosti työtään ja kansalaiset, nuoret etunenässä, ovat skarppeina. Nyt valheista ja riittämättömistä lupauksista jää kiinni.

Noin puoli vuotta IPCC:n raportin jälkeen tuhannet suomalaiset nuoret menivät koululakkoon, jotta päättäjämme ryhtyisivät vihdoin riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lakkoilijoiden vaatimukset olivat täysin linjassa IPCC:n kanssa. Suomessa yli tuhat tutkijaa antoi tukensa koululakkolaisten vaatimuksille.

Pääministeri vastasi nuorten huoleen kehottamalla heitä ”konkreettisiin” ilmastotekoihin eli istuttamaan puita. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja taas korosti lautasen tyhjäksi syömisen tärkeyttä.

Vähintään rivien välistä annettiin ymmärtää, että mielenosoittaminen ja koululakot ovat väärä keino edistää asioita. Jos tieteeseen perustuvien vaatimusten julkisella esittämisellä ei kerran muuteta maailmaa, miksi Sipilä (kesk.) ja Essayah (kd.) eivät vaadi puiden istuttamista ja ruokahävikin vähentämistä myös IPCC:n tutkijoilta?


Niin sanotut ”sedät”
, kuten nuoret ovat vanhempien sukupolvien yhteiskunnallisia kommentaattoreita kutsuneet, ovat laittaneet nuorten kasvaneen huolen ja aktiivisuuden teini-iän ehdottomuuden piikkiin. Herää kysymys, kärsivätkö myös IPCC:n ilmastotutkijat teini-iän oireista? Hehän esittävät aivan samoja vaatimuksia kuin nuoret.

Nuorten viestiä on kuvailtu epärealistiseksi. Jännää, että jonkun mielestä on epärealistista, että vaatii itselleen ja tuleville sukupolville elinkelpoista planeettaa.


Nuorten ilmastotoiminnan voima
on siinä, että se kääntää perinteisen ”annas kun setä selittää” -asetelman päälaelleen. Setien selitykset eivät enää mene läpi. Bluffi, että tässä muka tehtäisiin jotain, paljastuu.

Nuoret ovat rohkeudellaan ottaneet yhteiskunnallisen keskustelun ilmatilaa itselleen ja haastaneet vanhemmat sukupolvet. Päättäjien hegemonia ilmastokeskustelussa on murtumassa. Ja sekös heitä näyttäisi harmittavan.


Suomalaisten ilmastoasenteissa
on viime aikoina tapahtunut valtava muutos. Tuoreen ilmastobarometrin mukaan 83 prosenttia suomalaisista oli samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhkista, ja sen torjumisella on kiire.

70 prosenttia nosti ilmastonmuutoksen tulevan hallituskauden kärkiteemoihin ja lähes puolet ilmoitti äänestävänsä ilmastotekoihin sitoutunutta ehdokasta.

Suomalaiset eivät enää usko yksilötason valintojen olevan riittävä ratkaisu valtavaan yhteiseen haasteeseen. Nyt vaaditaan yhteiskunnan rakenteiden muutosta.


Näyttää siltä, että poliittiset
päättäjät eivät ole pysyneet muutostahdin perässä. Ylen ensimmäinen iso puheenjohtajatentti paljasti tämän. Useimpien puoluejohtajien ilmastosanoman voisi tiivistää siten, että jos vaan kaikki olisivat yhtä fiksuja kuin suomalaiset, ilmastonmuutos olisi jo ratkaistu.

Täällä liha on ekoteko, turve on uusiutuvaa energiaa, teollisuus on maailman puhtainta ja metsää voi hakata surutta ilman, että hiilinielu pienenee.

Puoluejohtajat eivät ole näköjään tajunneet, että tällainen puhe ei mene enää läpi. Yläasteikäiset nuoretkin ovat heitä paremmin perillä ilmastonmuutoksen ja ilmastotieteen perusfaktoista.


Ilmastopolitiikassa aloite
ei ole oikeastaan koskaan ollut poliitikoilla. Paine on aina tullut ulkopuolelta. Se on perinteisesti tullut tutkijoilta ja järjestöiltä, mutta viime aikoina yhä enemmän kuluttajilta, elinkeinoelämältä ja nyt upeasti myös nuorilta.

Suurin este kunnianhimoisemmalle politiikalle ovat menneisyydessä elävät poliitikot, jotka eivät tajua, että enemmistö suomalaisista on valmis kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. Olisiko politiikan jo aika tulla samoille linjoille kansalaisten kanssa? Onneksi voimme kohta vaikuttaa tähän vaaliuurnilla. 

Tässä nyrkkisääntö ilmastoystävällisen puolueen ja ehdokkaan valintaan. Jos haluaa paremman huomisen itselleen ja lapsilleen, kannattaa valita sellainen puolue tai ehdokas, jonka ilmastovisio kuulostaa enemmän nuorilta ilmastolakkolaisilta kuin setien selityksiltä.

koululakko  ilmastolakko  ilmastoliike  ilmastoaktivismi 




<--p class="moreLanka">Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.
Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri