Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Martti Hetemäki
Tekoja, mutta myös sanoja. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki toivoo, että Suomi pitää ilmastokysymystä esillä myös kansainvälisillä foorumeilla. ”Koska olemme pieni maa, kukaan ei luule, että meillä on muita motiiveja kuin ilmastonmuutoksen torjunta.”Iiro Törmä

Tekoja, mutta myös sanoja. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki toivoo, että Suomi pitää ilmastokysymystä esillä myös kansainvälisillä foorumeilla. ”Koska olemme pieni maa, kukaan ei luule, että meillä on muita motiiveja kuin ilmastonmuutoksen torjunta.”

Martti Hetemäki uskoo rationaalisten ihmisten kykyyn ratkaista ilmastonmuutos vaarantamatta talouskasvua

23.4.2019 16.37

Lasse Leipola

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää ilmastonmuutosta yhtenä poliittisen päätöksenteon vaikeimmista ongelmista. Hän uskoo kuitenkin rationaalisten ihmisten kykyyn ratkaista ongelma vaarantamatta talouskasvua.

Miten valtion talouspolitiikka voi tukea ilmastotavoitteita?

”Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voidaan vaikuttaa vahvasti esimerkiksi verotuksella. Rinnalle pitää nostaa kansainvälinen ulottuvuus, joka on mielestäni jäänyt liian vähälle huomiolle. Se, että hiilelle asetettaisiin kansainvälinen hinta, ei ole niin epärealistista kuin ajatellaan.”


Miten hiilen hinnoittelu voisi edetä?

”Jos esimerkiksi G20-maat pääsisivät asiasta sopuun, se painostaisi myös muita maita mukaan. Kaksi maata on avainroolissa: Yhdysvallat ja Kiina. Yhdysvaltain Climate Leadership Councilissa on mukana paitsi suuria yrityksiä myös merkittäviä ja arvostettuja poliitikkoja molemmista puolueista. Yhä useampi näkee Yhdysvalloissa, että hiilen hinnoittelussa pitää edetä. Myös Kiinassa on pitkäjänteistä ajattelua asian suhteen.”


Mihin perustatte optimisminne?

”Yhtenä esimerkkinä voin mainita Suomen ja Chilen johtama yhteenliittymän, jossa on mukana 18 maan valtiovarainministerit sekä Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto sekä OECD. Sen tavoitteena on sopia yhteisistä periaatteista, joihin kuuluu hinta hiilelle.

Ilmastonmuutoksessa on kyseessä yksi kaikkein vaikeimmista poliittisen päätöksenteon ongelmista. Mukana ovat kaikki mahdolliset vaikeuttavat elementit: kiire, ongelman globaalisuus, mahdollisuus heittäytyä vapaamatkustajaksi, valvonnan vaikeus ja maiden erilaiset edellytykset vähentää päästöjään. Silti luotan siihen, että maailmassa on riittävästi rationaalisia ihmisiä.”


Kirjoititte helmikuussa, että Suomi voisi edistää koulutusta Afrikassa ja siten vähentää väestönkasvun painetta. Entä Afrikan päästökehityksen toinen puoli eli elintason nousu?

”Tarvitaan talouskasvun ja päästöjen irtikytkentä, jotta Afrikka pääsee välivaiheiden yli mahdollisimman vähäpäästöiseen kasvuun. Koulutustason nousu tukisi myös tätä. Puun polton vähentäminen ruuanvalmistuksessa köyhyyden vähentyessä on esimerkki siitä, että päästöjen määrä suhteessa talouden kokoon laskee elintason noustessa.”


Mitä muuta Suomi voi tehdä kuin tukea koulutusta?

”Suomi voi puhua kansainvälisesti vahvalla äänellä, sillä Suomessa poliittinen tuki ilmastotoimille on vahva. Koska olemme pieni maa, kukaan ei myöskään luule, että meillä on muita motiiveja kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Ilmastopolitiikan tärkeimmät tulokset saavutetaan kansainvälisellä tasolla. On osaoptimointia, jos oma osuus saadaan mahdollisimman pieneksi, mutta ei panosteta globaaliin kehitykseen.”


Voidaanko nollapäästöihin päästä ilman että talouskasvun ajatuksesta luovutaan?

”Kun hiilellä on riittävän kova hinta, teknologiat kehittyvät ja halpenevat. Se vähentää päästöjen vähentämisestä aiheutuvaa tappiota. Jos päästövähennykset pystytään tekemään järkevissä paikoissa ja kustannustehokkaasti, en näe sitä suurena mörkönä talouskasvulle. Jos metsittäminen tai metsäkadon estäminen vaikkapa Brasiliassa on ilmaston kannalta tärkeää, pitäisi panostaa siihen, eikä siihen, että vähennetään hiilipäästöjä muilla keinolla esimerkiksi kymmenen kertaa kalliimmalla.”


Viime syksynä julkaistut väestöennusteet herättivät huolen syntyvyydestä. Voiko Suomi olla hyvinvoiva ja vähäpäästöinen vähän pienempänä?

”Meidän on vaikea turvata rahoitus koulutukseen, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan, kun väestö ikääntyy nopeasti. Kokemus osoittaa, että tilanteessa, jossa vaikkapa eläkkeet ovat vaarassa, karsitaan ensimmäisenä kansainvälisistä velvoitteista, joita meillä on muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se vaikutus, jonka voimme saada aikaan koulutuksella Afrikassa maailman väestönkasvun ja samalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on moninkertainen verrattuna siihen, että tänne syntyisi vähemmän lapsia.”


Miten budjetoinnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden täyttymistä?

”Ilmastopolitiikan pitäisi olla mahdollisimman johdonmukaista, mutta päästökaupan epävakaus on tuonut siihen säröä. Hiilitonnin hinnan pitäisi olla kaikkialla sama. Suomi on ollut edelläkävijä siinä, että autoilua verotetaan siten, että meillä on kaikissa polttoaineissa on täsmälleen sama hiilen hinta. Suuri kiitos siitä kuuluu VTT:lle, joka on tehnyt monia vuosia työtä yhdessä meidän vero-osastomme kanssa.”


Miksi ympäristölle haitallisten tukien leikkaaminen on niin vaikeaa?

”Kun joku investoi esimerkiksi tuotantolaitokseen Suomessa, taustalla on usein oletus, että poliittinen ympäristö ja investoinnin kannattavuuden reunaehdot pysyvät suunnilleen ennallaan. Jos tilanne muuttuu siten, että investoinnin kannattavuus heikkenee selvästi, on turha myöhemmin odottaa uusia investointeja. Ympäristölle haitallisten tukien vähentämistä voisi ajatella kompensoitavan esimerkiksi innovaatioita ja osaamista lisäävillä toimilla. Suunnan pitäisi olla selvästi se, että haitallisista tuista mennään pois.”


Monet yritykset toivovat kunnianhimoista ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa, jottei ajauduta tilanteeseen, jossa on pakko tehdä nopeita ja rajuja ratkaisuja. Sama koskee varmasti valtiontalouden suunnittelua?

”Kyllä. Ennustettava, uskottava ja riittävän ajoissa toteutettu ilmastopolitiikka on avainasemassa, ettei käy kuten päästökaupassa, jonka epävakaus on lykännyt vähäpäästöisiä ratkaisuja. Yrityksille on tärkeää tietää, etteivät puhtaaseen teknologiaan tehdyt panokset jää kannattamattomiksi siinäkään tapauksessa, että hiilen tai öljyn hinta laskee. Päästökaupan hinnan mataluus ja vaihtelevuus on ollut myrkkyä.”


Onko ilmaston lämpeneminen uhka tai mahdollisuus Suomen taloudelle?

”Elämme yhdellä maapallolla. Tavalla tai toisella muiden maiden ongelmat ovat aina myös meidän ongelmiamme. Emme tiedä, millaisia muutoksia ilmastonmuutos saa aikaan. Jonain hetkenä voi näyttää hyvältä, mutta jos äärimmäiset sääilmiöt vahvistuvat, kukaan ei voi laskea hyötymisen varaan.”



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri