Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Miksei translaki etene? Miten irti lapsiköyhyydestä? Valmistuuko sote? Annika Saarikko grillattavana

Iiro Törmä

Annika Saarikko
Velvollisuus olla ehdolla. Perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko pyrkii jatkokaudelle kevään eduskuntavaaleissa: ”Koen, että ministerinä velvollisuuteni on olla ehdolla.”Iiro Törmä

Velvollisuus olla ehdolla. Perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko pyrkii jatkokaudelle kevään eduskuntavaaleissa: ”Koen, että ministerinä velvollisuuteni on olla ehdolla.”

21.12.2018 11.50

Lasse Leipola

Sote-uudistusta aitiopaikalta seurannut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vastaa myös kysymyksiin alkoholipolitiikasta, perhevapaista ja omasta tulevaisuudestaan.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa perhe- ja peruspalveluministerin töihin?

Saan olla tekemisissä esimerkiksi tarttuviin tauteihin liittyvien kiehtovien ja vaativien kysymysten kanssa. Ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita esimerkiksi veden saatavuudessa, ja monien elämä omalla kotiseudulla muuttuu mahdottomaksi. Se johtaa siirtolaisuuteen ja sitä kautta myös tautien liikkuvuuteen.

Marraskuun puolivälissä julkaistu väestöennuste ennakoi syntyvyyden laskun johtavan 2030-luvulla väkiluvun kutistumiseen. Mitä tästä seuraa?

On väestöpoliittinen tosiasia, että meistä tulee harmaa maa. Seuraa ennennäkemätön tarve satsata väheneviin lapsiin, koska kenenkään elämää ei ole varaa päästää sivuraiteille. Se tarkoittaa muutakin kuin puhetta eläkejärjestelmästä, sillä lapsuus on arvo itsessään. Onneksi vastauksia ei etsitä vain syntyvyyden määrästä, vaan myös työperäisestä maahanmuutosta. Sitä ei voi sivuuttaa ratkaisun toisena osana.

Suomen elintasoon liittyvä ylikulutus on olennainen tekijä ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien taustalla. Pitäisikö ympäristösyistä pyrkiä vain sopeutumaan pienenevään väestöön?

Ihmisillä pitäisi olla yhteiskunnan tuki siihen lapsilukuun, jota he toivovat. Jos näkemys on vaikka ympäristösyistä johtuen se, ettei halua kuormittaa maailmaa lapsilla, sitä pitää kunnioittaa. Samoin pitää kunnioittaa sitä, jos joku haluaa suurperheen. Syntyvyyden alentaminen tietoisesti ei voi olla Suomen tavoite.

Sanoit marraskuun alussa, ettei translakia saada uudistettua tällä kaudella. Miksei uudistaminen vieläkään onnistu?

Tällä hallituksella on poliittinen kanta siitä, että sitä ei tehdä. Eduskunta ei myöskään olisi enää ehtinyt sitä käsitellä. Vaikka se lakiehdotus olisi ehditty tehdä, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei olisi ruuhkan vuoksi ehtinyt sitä enää käsitellä. Tämä päätös on ollut tiedossa vaalikauden alusta asti. Se ei ole omien toiveideni mukaista. Se harmittaa.

Translain uudistusta on jo aiemmin valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Voisiko uudistuksen valmistella ennen vaaleja siten, että se olisi valmiina seuraavalle hallitukselle?

On käytetty ilmaisua, että se on meillä pöytälaatikossa. Tietyllä tapaa näin on. Lähden siitä, että se kaivetaan pöytälaatikosta päivitettäväksi seuraavaa hallitusta varten.

Pysäytit alkuvuodesta perhavapaauudistuksen, kun totesit, ettei se onnistu sovitusti eli ilman lisäkustannuksia. Tuliko yllätyksenä, ettei uudistusta voinut tehdä ilman kuluja?

Se, ettei hinta saanut nousta, esti uudistuksen. Sillä ehdolla olisi pitänyt tehdä uudistus, joka olisi ainakin lyhyellä aikavälillä lisännyt lapsiperheköyhyyttä. En voinut hyväksyä sitä. Ei mielestäni ole epäonnistuminen, jos toteaa, ettei käytettävillä pelimerkeillä ei tehdä nykyjärjestelmästä parempaa. Kannatan uudistuksen tekemistä.

Vahvempien juomien vapauttaminen ruokakauppoihin ei näytä lisänneen kulutusta pelätyllä tavalla. Onko alkoholin saatavuuden vapauttaminen on oikea suunta?

On liian varhaista sanoa. Laki kokonaisuudessaan astui voimaan maaliskuun alussa ja valikoima alkaa vasta nyt olla monissa kaupoissa olla sellainen jollaiseksi se on päätymässä. Koen olevani liberaali. Mielestäni siihen sopii Alkon monopolin puolustaminen. Keskeinen osa maailmankuvaani on hyvinvointiyhteiskunta, joka välittää muustakin kuin siitä, milloin voi ostaa itselleen sampanjaa.

Olet seurannut soteuudistusta ministerinä aitiopaikalta puolitoista vuotta. Mitä olet oppinut?

Uudistuksesta tuli ehkä liian iso. Sen syistä on ollut erittäin vaikea viestiä. Yli kymmenen vuotta on puhuttu ja riidelty hallinnosta, vaikka ydin on palveluiden sisällössä ja toteuttamisesta. Se on näyttäytynyt kansalaisille epäselvänä vatkauksena, eikä ole antanut politiikasta kaunista kuvaa.

Miksi sote-uudistus on peruspalveluministerin eikä sosiaali- ja terveysministerin vastuulla?

Nimikkeet ovat hassut, mutta peruspalveluministeri vastaa palveluista ja sote-uudistus on palvelu-uudistus.

Saadaanko sote valmiiksi?

En jaksaisi tulla aamuisin töihin, jos en uskoisi, että uudistus on riittävän hyvä, ja että se voi mennä läpi. Kun tämä saa perustuslaillisen hyväksynnän, jokainen kansanedustaja joutuu ottamaan siihen kantaa suuressa salissa. Sekin on kova paikka. Jos ajattelee vaikkapa vihreiden kansanedustajia, jotka ovat omassa maakunnassa tukeneet valmistelua, on vaikea sanoa, että ei haluakaan, että työtä jatketaan.

Lastensuojelussa on ongelmia työoloihin ja työvoiman saatavuuteen liittyen. Mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi?

Kun tapaukset ovat yhä monimutkaisempia, lakiin sidottu henkilöstömitoitus ei välttämättä ole paras keino. Pitää lähteä työn tekemisen tavasta. Siksi hallitus on levittänyt mallia, jossa yksi sosiaalityöntekijä ei vastaa yksin lapsen asioista, vaan mukana on moniammatillinen tiimi. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat tuekseen muutakin kuin omaan koulutukseen kuuluvaa osaamista. Tapaukset voivat olla niin monimutkaisia, että kaikki tuki on tarpeen.

Koulutusleikkaukset ovat lisänneet toisen asteen koulutuksesta pudonneiden määrää. Miten näistä nuorista saadaan pidettyä huolta?

Pudokkaista puhutaan. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, kuka ottaa kiinni, jos putoaa hyvinvointivaltion perusasioiden kuten armeijan ja ammattikoulun ääreltä? Tämän olen tunnistanut pahimmaksi ongelmakohdaksi. Pitkällä aikavälillä tämän hallituksen onnistumiseksi arvioidaan varmaankin ohjaamotoiminnan levittäminen.

Suomi on yksi maailman vauraimpia maita, mutta siitä huolimatta maassa on yli satatuhatta köyhää lasta. Miten se mahdollista ja mitä sille voidaan tehdä?

Köyhyys on aineellista köyhyyttä, toimeentulon niukkuutta. Mutta se on myös osattomuutta, kokemusta siitä ettei kuulu joukkoon. Vastaus eivät ole vain tulonsiirrot. Tarvitaan myös palveluita. Tämän hallituskauden isot satsaukset ovat liittyneet palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen.

Toimeentulotuesta, joka on viimesijainen etuus, on tullut liian monelle lapsiperheelle pysyvä toimeentulon lähde. Yksi ratkaisu on ollut varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan laajentaminen. Näin 7 000 uutta perhettä pääsi sen piiriin. Toinen on lapsilisän yksihuoltajakorotus. Tiedämme, että köyhyysriski on huomattavasti suurempi yhden vanhemman perheissä.

Helsingin Sanomat kertoi marraskuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöongelmista. Olitko tietoinen näistä ongelmista jo aiemmin ja ovatko ne näkyneet esimerkiksi siinä, etteivät asiat etene?

Virkamiehet tekevät parhaansa ja työkuorma on ollut iso. Ministeriötä johtavat virkamiehet ja poliittinen johto linjaa tärkeysjärjestyksestä. Kun tulin tänne heinäkuussa 2017, aistin, että talossa on paljon väsymystä ja että työn organisoimisessa on parantamisen varaa.

Oliko helppo päätös lähteä hakemaan jatkokautta ensi kevään eduskuntavaaleista?

Minulla on aito palo ja halu jatkaa tätä työtä. Ajattelen myös niin, että kun on saanut politiikassa näin vastuullisen tehtävän, on kohtuullista sen jälkeen mittauttaa ihmisten luottamus. Vaikka ihmiset eivät vaaleissa yleensä äänestäkään tehtyjen tekojen perusteella, koen, että ministerinä velvollisuuteni on olla ehdolla.

Nimesi on usein esillä, kun pohditaan keskustan seuraavaa puheenjohtajaa. Oletko kiinnostunut tehtävästä?

Nykyinen työ on niin kuormittavaa ja vaativaa, että voin vilpittömästi sanoa, ettei minulle jää edes aikaa pohtia sitä. Se ei myöskään ole millään tavalla ajankohtainen kysymys.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri