Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Oras Tynkkynen kuuluu Europpan vihreiden hallitukseen. Hän työskentelee vanhempana neuvonantajana Sitrassa.

Oras Tynkkynen kuuluu Europpan vihreiden hallitukseen. Hän työskentelee vanhempana neuvonantajana Sitrassa.

Miksi EU rahoittaa ilmastoa polkevia?

18.6.2018

Oras Tynkkynen

Eurooppa on edistänyt kansainvälistä ilmastotyötä vuosikymmeniä – myös silloin, kun se ei ollut järin suosittua. EU on asettanut monia muita kovempia tavoitteita ja kehittänyt päästökaupan kaltaisia uusia ratkaisuja.

Unionissa koetaan silti usein, että työ ei saa ansaitsemaansa tunnustusta. Siksi eurooppalaiset kärkipoliitikot jaksavat nostaa yhteistä häntää toistelemalla EU:n edelläkävijyyttä.

Menneiden saavutusten jälkilämmössä on toki mukava köllötellä. Ilmaston kannalta väliä on kuitenkin vain sillä, kuinka paljon päästöjä ilmakehään päätyy.


Tuoreimmat tiedot ovat häpeäksi EU:lle. Viime vuonna unionin energiaperäiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat liki kaksi prosenttia 27 jäsenmaasta kasvua nähtiin peräti 20:ssä (Ruotsista ei ollut saatavilla tietoja).

Kyse ei ole desimaaleista, vaan suuruusluokasta ja suunnasta. Euroopan päästöjen ei toki tarvitse joka vuosi laskea juuri tiettyä määrää, mutta niiden täytyy laskea joka vuosi – ja paljon.

Luvut ovat vielä synkempiä yksittäisille maille. Siinä missä esimerkiksi Tanska ja Iso-Britannia onnistuivat leikkaamaan päästöjä myös viime vuonna kohtuullisesti, Espanjassa ja Portugalissa ne kasvoivat yli seitsemän ja Virossa yli 11 prosenttia.


Viime aikoina on pohdittu sitä, pitäisikö unionin perusarvoja polkevilta jäsenmailta evätä EU-rahoitus – tai jopa pidättää äänioikeus. Samalla voi toisaalta kysyä, miksi päästöjään yli kymmenen prosenttia vuodessa kasvattavan jäsenmaan pitäisi saada pennin latia eurooppalaisilta veronmaksajilta.

Ajoittaiset huonot päästöuutiset herättävät pahanilmanlinnut ilkkumaan EU:n ilmastopolitiikalle. Unioni ei silti ole niinkään tehnyt vääriä asioita. Pikemminkin se on tehnyt sinänsä oikeansuuntaisia asioita, mutta liian vähän ja liian myöhään.

Päästökauppa kannustaa periaatteessa aivan oikein leikkaamaan päästöjä. Markkinoille lasketaan kuitenkin liikaa päästöoikeuksia, minkä takia energiayhtiöiden on liian usein kannattavaa polttaa fossiilisia polttoaineita.

Energiatehokkuusnormit autoille ja kodinkoneille ohjaavat aivan oikein tehostamaan energiankäyttöä ja siten leikkaamaan päästöjä. Ne eivät kuitenkaan ole vielä riittävän kattavia ja kunnianhimoisia.


Komission tuoreessa
talousarvioesityksessä ilmastoperusteisten määrärahojen osuutta nostetaan aivan oikein viidenneksestä neljännekseen. Oikeampaa olisi kuitenkin kysyä, miksi unionin pitäisi käyttää ilmastokriisin keskellä enää ainuttakaan euroa päästöjä kasvattaviin hankkeisiin.

EU:lla on ilmastotyössä takana kunnioitettava historia. Ilmasto ei kuitenkaan palkitse hyvistä puheista tai kauniista aikomuksista.

Häpeällisiin päästöuutisiin ei enää ole varaa. Eurooppa tarvitsee ilmastotyön ryhtiliikettä.

euroopan komissio  eu  oras tynkkynen  ilmastopolitiikka 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.