Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Miksi Greta Thunbergin kasvukritiikkiä sensuroidaan?

18.4.2019

Olli Tammilehto

Käyttäjän Olli Tammilehto kuva
Olli Tammilehto on vapaa kirjoittaja.

16-vuotiaasta ruotsalaisesta ilmastoaktivistista Greta Thunbergista on lyhyessä ajassa tullut kansainvälinen supertähti. Hän käy puhumassa valtaapitäville ympäri Eurooppaa, ja media siteeraa häntä joka puolella maailmaa.

Paitsi ettei siteeraa kaikkea.

Thunberg puhui Puolan Katowicessä järjestetyssä ilmastokokouksessa joulukuussa. Hän lausui muun muassa seuraavaa: ”Te puhutte vain vihreästä ikuisesta taloudellisesta kasvusta, koska pelkäätte epäsuosioon joutumista. Puhutte vain kulkemisesta eteenpäin käyttäen samoja huonoja ideoita, jotka veivät meidät tähän liemeen, vaikka ainoa järkevä asia on vetää hätäjarrua.”

Tämä kasvukritiikki on kuitenkin lähes sensuroitu pois Thunbergin saamasta mediajulkisuudesta. Enemmin sanomaksi on muotoutunut epämääräinen ”pitäisi nopeasti tehdä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”.

 

Google-haulla löytyy kymmeniä miljoonia sivua, joissa mainitaan ”Greta Thunberg”. Hänen nimensä yhdistettynä termiin ”economic growth” on kuitenkin vain murto-osassa näistä, joista ainakaan ensimmäisistä ei juuri mikään kuulu isoille tiedotusvälineille ja joista suuri osa on satunnaisia yhdistelmiä: ”economic growth” mainitaan sivulla, mutta se ei liity Thunbergin sanomisiin. Sama pätee suomalaismedioihin.

Mutta onko talouskasvun ja ilmastonmuutoksen suhde niin olennaista? Eikö ole vain hyvä, että sanomaa hieman kevennetään, jotta tärkeä sanoma ilmastotoimien kiireellisyydestä menee perille?

 

Ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa on jahkailtu jo vuosikymmeniä. Vaikka joskus aiemmin uusiutuvan energian lisäämisen kaltaisilla teknisillä muutoksilla olisi selvitty, se ei enää ole mahdollista. Päästöt on saatava alas niin nopeasti, ettei millään teknologisella ratkaisulla pystytä aikaansaamaan tarvittavaa laskua.

Manchesterin yliopiston energiatekniikan ja ilmastomuutoksen professori Kevin Anderson on yksi maailman johtavista ilmastotutkijoista. Hänen mukaansa päästöjä on vanhoissa teollisuusmaissa vähennettävä 8-10 prosenttia vuodessa, jos halutaan toimia ilmasto-oikeudenmukaisesti eli niin, ettei köyhiltä mailta vaadita yhtä suuria päästöleikkuksia kuin rikkailta. Tällöinkin pysyisimme vuoteen 2100 mennessä vain 50 prosentin todennäköisyydellä alle 2 asteen lämpötilan nousun rajoissa.

Jos emme halua osallistua tällaisiin ilmastoarpajaisiin vaan haluamme välttää ilmastokatastrofin suuremmalla todennäköisyydellä, päästöjä olisi alennettava selvästi yli 10 prosenttia vuodessa.

Yleinen käsitys on kuitenkin, että talouskasvu mahdollistaa vain korkeintaan 3-4 prosentin vuosittaisen päästöjen vähennyksen. Tämä johtuu siitä, että kasvun oloissa vähennykset perustuvat teknisiin muutoksiin, jotka ovat hitaita. Kattavat tekniset muutokset ovat yleensä vieneet vuosikymmeniä.

Esimerkiksi James Watt kehitti käyttökelpoisen kivihiilikäyttöisen höyrykoneen vuonna 1776, mutta vielä vuonna 1840 kivihiilestä saatiin vähemmän kuin 5 prosenttia maailman kaupallisesta energiasta, ja vasta vuonna 1900 tämä osuus oli puolet.

Sodissa tekninen järjestelmä on jossain tapauksissa saatu muuttumaan muutamassa vuodessa, mutta tämä ei tuo lohtua ilmastokatastrofin vastaiseen taisteluun: nopea muutos merkitsee valtavaa tuotannon ja rakentamisen lisäystä, jonka on väistämättä pitkään pohjauduttava vanhoihin energian- ja materiaalin tuotantomenetelmiin. Näin ollen juuri silloin kuin kasvihuonekaasupäästöjä olisi voimakkaasti vähennettävä, päästöt kasvaisivat.

EU ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään vuoteen 2050 mennessä päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Se  tarkoittaa keskimäärin 2,7 prosentin vähennystä vuodessa.

Päästöt vähenivät EU:ssa vuodesta 1990 vuoteen 2016 vain keskimäärin prosentin vuodessa.

Suomessa vastaava vähennys vuoteen 2017 mennessä oli samainen 22 prosenttia. Näistä luvuista voidaan laskea, että sitoumus tarkoittaa tästä eteenpäin 4 prosentin laskua vuodessa. Tämä päästövähennystahti voi siis olla sopusoinnussa taloudellisen kasvun kanssa, muttei missään tapauksessa yli 2 asteen lämpötilan nousun estämisen kanssa.

 

Thunbergin sanoman sensuroitu osa eli taloudellisesta kasvusta luopuminen on siis aivan keskeistä, mikäli haluamme välttää ilmastokatastrofin. Onneksi kasvutalouden tuolla puolen meidän ei tarvitse siirtyä täysin kartoittamattomille vesille. Jo pitkään on suuri joukko talous- ynnä muita tutkijoita selvittänyt yksityiskohtaisesti, miten kasvuton maailma voisi toimia niin, että kaikille taataan kohtuulliset elämän edellytykset.


Talouslaskun yhteiskunnassa avautuu aivan uusia mahdollisuuksia nopeisiin päästövähennyksiin. Enää ei tarvitse hyysätä rikkaita, ja palkita kasvun oravanpyörää kiivaimmin polkevia ihmisiä. Siellä on mahdollista leikata reippaasti eniten kuluttavilta ja päästäviltä luokilta.

Kehitysjärjestö Oxfamin raportin mukaan 10 prosenttia maailman ihmisistä aiheuttaa suoraan ja tavarakulutuksensa kautta melkein puolet globaaleista päästöistä. Jos tämän eniten kuluttavan kymmenyksen päästöt alennetaan keskimääräisen eurooppalaisen tasolle, maailman päästöt pienentyisivät hetkessä kolmanneksella. Jos tämä rikas kansanosa vähentäisi päästöjään keskimääräisen maailman kansalaisen tasolle, päästöt laskisivat 45 prosentilla.

talouslasku  degrowth  Greta Thunberg 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri