Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

all over press

all over press

Miksi puolustatte turkistarhausta, ministeri Leppä?

2.11.2018 12.05

Jenni Leukumaavaara

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) haluaa pannoittaa sudet ja pitää nautakarjan määrän ennallaan.


Nature-tiedelehden laajan selvityksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme välttää ilmaston vaarallisen lämpenemisen. Mitä maa- ja metsätalousministerinä aiotte tehdä tämän saavuttamiseksi?

En näe tarvetta vähentää nautojen määrää Suomessa, mutta toimintamalleja pitää uudistaa. Mielestäni on liian yksisilmäistä ajattelua, että lihansyöntiä pitää vähentää 90 prosenttia.

Varmasti on syytä vähentää, mutta en osaa prosentteja sanoa. Suomen nautamäärän merkitys ei ole suuri.
Nurmi on erinomainen hiilensidonnassa. Jos meillä ei olisi kotieläintaloutta ja nautoja, mihin me se nurmi laitettaisiin? 


Eläinsuojelulakimme on edelleen naapurimaita kehnompi, eikä tuoreessa lakiesityksessäkään esimerkiksi kielletty porsitushäkkejä tai parsinavettoja. Miksi ei? 

Jos katsomme kokonaisuutta, emme ole yhtään heikompia. Moni eläinten hyvinvointiasia on hyvällä tasolla, ja uusi laki parantaa niitä entisestään. Laki on nyt eduskunnan käsissä.

Parsinavetat tulevat jäämään pois uskoakseni 2030-luvulla. Vapaata porsitusta on nyt noin 15 prosenttia, ja sitä tulee koko ajan enemmän. Alkutuottajat ovat taloudellisesti tiukilla. Haluamme laatua ja eettistä tuotantoa, mutta se myös maksaa.


Useissa maissa turkistarhaus on kielletty kokonaan. Suomessa ala saa koko ajan lobattua itselleen jatkoaikaa. Millä eettisillä perusteilla puolustatte turkistarhausta?

Ymmärrän, että turkistarhauksen halutaan loppuvan Suomessa, mutta olemme valinneet sen linjan, että se jatkuu. Meillä on luontaiset edellytykset ja osaaminen sille. Täällä ala on kontrollissa. Viranomaiset valvovat toimintaa. Meillä on osaavat tuottajat ja hyvät säädökset. Jättiketut, joista keväällä oli juttua, on yksiselitteisesti kielletty.


Olette ajanut suden siirtämistä kevyemmän suojelun piiriin, vaikka susi on jo uhanalainen. Miksi?

En aja kevyempää suojelua, vaan sitä että jäsenmailla on enemmän liikkumavaraa suurpetoasioissa. Susi on Suomen luontoon kuuluva eläin, mutta ne eivät kuulu pihoille eivätkä aiheuttamaan vaaraa.

Arkuutensa kadottaneet yksilöt pitää saada pois, ja sitä linjaa olen noudattanut. Tavoitteeni on, että jokaisessa laumassa olisi panta. Budjetissa on määrätty 300 000 euroa susien pannoittamiselle aluksi Länsi-Suomen alueella. 


Turpeen energiakäyttö saastuttaa jopa yhtä paljon kuin kivihiili. Milloin keskusta myöntää turpeen ongelmallisuuden ja lopettaa lempilapsensa tukemisen?

Ei turve ole keskustalle lempilapsi, mutta se on tärkeä ylimenokauden energiatuotantomuoto. Ajojärjestyksemme on, että kivihiili ei saa ohittaa turvetta. Niin kauan kuin tähän maahan tuodaan muualta fossiilisia raaka-aineita, on perustelut myös turpeen käytölle.

Kivihiilen käyttö loppuu toukokuussa 2029. Lähdemme siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Turpeen poltosta eli turpeen energiakäytöstä luovutaan viimeistään silloin.


Hallitus on lisännyt hakkuiden määrää, vaikka tutkijoiden viesti on selvä. Hakkuut pienentävät hiilinieluja. Mitä hyötyä hakkuilla saadaan haitan vastineeksi?

Puulla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja. Metsäala ja metsäteollisuus kehittävät uusia puutuotteita, esimerkiksi sellupohjaisia tuotteita niin kemialliselle kuin mekaanisellekin puolelle. Puurakentamista pitää edistää. Puiden tähteistä saadaan hyvää energiaa.


Hiilinieluille asetettava vertailutaso ratkaisee, kuinka paljon Suomi joutuu maksamaan hakkuiden lisäämisestä. Vertailutason alittaminen on kompensoitava ostamalla vastaava määrä nieluyksiköitä sellaiselta jäsenmaalta, joka on ylittänyt oman vertailutasonsa. Kuinka paljon Suomi on valmis maksamaan siitä, että hakkuut voidaan toteuttaa suunnitellusti?

Emme ole puhuneet euromääristä, koska lähdemme siitä, ettei meidän tarvitse maksaa. Jatkamme töitä sen eteen, että metsät kasvavat entistä paremmin. Haluamme metsittää huonoja peltolohkoja ja esimerkiksi maakaapeloinnin ansiosta vapautuneita linjoja.


Irtisanoitte luonnonvara-asioista vastanneen erityisavustajanne. Hän kommentoi asiaa sanomalla, että ministeri ei pidä koulutetuista naisista eikä hän pidä sovinistimiehistä. Miten kommentoitte?

En tietenkään halua kommentoida työntekijän ja työnantajan välisiä asioita. En mielestäni koskaan ole ajatellut näin, vaan minulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuoleen tai mihin muuhun tahansa katsomatta.

Jokainen tietysti kokee asiat eri tavalla. Olen palkannut korkeasti koulutettuja naisia useisiin tehtäviin viime aikoina.


Oletteko feministi?

Mitä feminismillä ymmärretään? Olemme samanarvoisia. En kategorisoi ihmistä sukupuolen vaan persoonan perusteella. Jos sitä halutaan feminismiksi kutsua, mikäs siinä. Mutta luonnollista tasa-arvoa kannatan.

metsä  metsähakkuut  maatalous  turkistarhaus  feminismi 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.