Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Hiiltä peltoon. Vihreät toivoo maataloudesta ilmastonmuutoksen hillitsijää.Sammeli Heikkinen

Hiiltä peltoon. Vihreät toivoo maataloudesta ilmastonmuutoksen hillitsijää.

MTK ei tyrmää vihreiden maatalouspolitiikkaa – ei lämpene eläintuotteiden vähentämiselle

28.11.2018 16.37

Sammeli Heikkinen

Vihreiden maatalouspolitiikka saa kehuja jopa tuottajajärjestö MTK:lta. Saa toki moitteitakin.

Vihreät hyväksyi maatalouspoliittisen ohjelman kaksi kuukautta sitten.

Keskiviikkona tätä ohjelmaa oli kutsuttu kommentoimaan avoimeen tilaisuuteen Helsinkiin MTK:n lisäksi Luonnonvarakeskus Luke, Natur och Miljö -luontojärjestö ja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.


Maatalouspoliittinen ohjelma pyrkii siirtämään kulutusta eläintuotteista kasvituotteisiin tuilla ja verotuksella. Vihreät ajaa eläintuotteille veroa, jonka taso on sidottu eläinten hyvinvointiin. Toisin sanoen: mitä paremmat olot, sitä alhaisempi vero.

Myös pellot pitäisi saada sitomaan hiiltä.

”Maataloudella voi parhaimmillaan olla iso merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä”, maatalouspoliittista työryhmää vihreissä vetänyt Erä- ja maaseutuvihreiden puheenjohtaja Silja Keränen sanoi.

Peltojen päästöissä vihreät on keskittynyt turvepeltoihin ja ehdottaa muun muassa EU:n laajuista kieltoa turvepeltojen raivaamiselle. Turvemaille raivatut pellot ovat huomattavia päästölähteitä.

Lisäksi vihreiden tavoitteena on paitsi kestävä, myös kannattava maatalous.

”Haluamme, että maataloutta on joka puolella Suomea tulevaisuudessakin”, Keränen sanoi.


”Kestävän tuotannon ja uusiutuvan energian osalta oli melkein kuin MTK:n periaateohjelmaa lukenut”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoi.

Sen sijaan siitä, mitä maatalouden kestävyys tarkoittaa, Åberg oli eri mieltä. Vihreiden vaatimus eläintuotannon vähentämisestä hiersi.

”Ylipäätään kotimainen tuotanto ja lihansyönti ovat sokea piste julkisessa keskustelussa. Kun puhutaan ilmastosta ja ympäristöstä, niin onhan muitakin yhtä tehokkaita ja nopeita keinoja vähentää päästöjä”, Åberg sanoi.

Åbergin mukaan suomalainen lihantuotanto on olennaista myös siksi, että siihen kuuluu nurmi. Ja nurmipellot taas ovat hiilensidonnalle ja luonnon monimuotoisuudelle hyviä peltoja.

”Millä saadaan nurmea, jos ei ole nautoja. Kiertotalous tarvitsee eläimiä.”


Luken tutkimusprofessori Kristiina Regina kiitteli vihreitä turvepeltoihin keskittymisestä.

Hänen mukaansa turvemaille raivattua peltoa on Suomen pelloista vain kymmenes, mutta maatalouden päästöistä noin puolet tulee turvepelloilta.

”Nopeita ja tehokkaita päästövähennyksiä voi löytyä turvepelloilta”, Regina sanoi.

Regina arvioi, että Suomen maatalouden päästöt olisi saatu jo laskuun, jos turvemaille ei olisi raivattu peltoja vielä 2000-luvulla.

Turvemaille on raivattu peltoja muun muassa siksi, että eläintuotantokeskittymien lantaa voidaan levittää niille.

MTK:n Åberg ei kannata vihreiden ehdottamaa raivauskieltoa. Hänen mukaansa pellonraivauksen pitäisi kuitenkin olla vasta viimeinen keino.

”Kehitys vie siihen suuntaan, että lannalle löytyy muutakin käyttöä esimerkiksi energiakäyttöön jalostettavaksi.”

Lisäksi MTK yrittää helpottaa tilojen välistä vilja- ja rehukauppaa, mikä vähentäisi pellonraivaustarvetta osaltaan.

maatalous  maatalouspolitiikka  turvetuotanto  uusiutuva energia 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.