Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Billy Woodford / Flickr (CC-BY)

Kaupunki ilmasta nähtynä
Billy Woodford / Flickr (CC-BY)

Muuttuuko maailma paremmaksi? Nämä neljä estettä kahlitsevat kehitystä

11.9.2019 19.31

Lasse Leipola

Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta nykymenolla, arvioi kansainvälinen tutkijaryhmä kestävän kehityksen globaalia tilaa.

New Yorkissa julkaistiin tänään keskiviikkona YK:n pääsihteerin asettaman tutkijaryhmän raportti, jossa arvioidaan niin sanottujen kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä.

”Huolestuttavaa, että monissa on menty jopa taaksepäin”, sanoi ryhmän suomalaisjäsen professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta, kun raporttia esiteltiin toimittajille Helsingissä.

Hänen mukaansa globalisaatio on niin nopeaa ja kaoottista, että sen hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti.

”Kiire on, mutta emme saa edetä niin nopeasti, etteivät heikoimmat maat tai ihmiset pysy mukana.”


YK:ssa vuonna 2015 sovitussa niin sanotussa Agenda 2030 -ohjelmassa asetettiin 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Nyt julkaistussa raportissa arvioidaan, miten näissä tavoitteissa on edetty. Pääviesti on se, että niitä ei olla saavuttamassa.

Tutkijaryhmä, jossa oli Furmanin lisäksi 14 muuta tutkijaa, kävi läpi olemassa olevaa tutkimusta ja arvioi kestävää kehitystä sen perusteella. He havaitsivat neljä ilmiötä, jotka jarruttavat merkittävästi kestävän kehityksen etenemistä: eriarvoisuuden lisääntyminen, jätteiden lisääntyminen, ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato.

Globaalia eriarvoisuutta on kasvattanut talouskasvun epätasainen jakautuminen: rikkaat ovat rikastuneet enemmän kuin köyhät. Raportin mukaan tiettyihin ihmisryhmiin kuuluminen lisää äärimmäisen köyhyyden todennäköisyyttä. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa naiset, alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt ja vammaiset.

Väestönkasvu ja vaurastuminen johtaa rajuun luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Raportin mukaan raaka-aineiden käyttö kaksinkertaistuu vuosina 2017–2060. Tämä tarkoittaa myös jätteen määrän kasvua. Pelkästään muovijätettä syntyy vuonna 2030 arviolta 460 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on melkein kaksi kertaa enemmän kuin nykyään.


Kestävän kehityksen
tavoitteiden saavuttamiseen on aikaa vain hieman yli kymmenen vuotta, eikä yksikään maa ole raportin mukaan vielä pystynyt uskottavasti vastaamaan ihmisten perustarpeisiin globaalisti kestävästi.

Tavoitteita on voitava edistää maailmanlaajuisesti. Muuten ongelmat voivat siirtyä vain maasta toiseen.

”Esimerkiksi Suomi ei voi saavuttaa tavoitteita omalta osaltaan, vaikka olisimme kuinka hyviä. Kaikkien pitää olla mukana”, Furman sanoi.

Ryhmä arvioi myös, miten tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi puhtaan veden saannin parantaminen auttaa saavuttamaan monia muita tavoitteita, kuten nälänhädän vähentämistä ja terveyden edistämistä.

Osa tavoitteista on ristiriidassa toisten tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi ruokaturvan parantaminen – monesti maatalouden tehostaminen tai laajentaminen – voi heikentää juomaveden saatavuutta tai vaikeuttaa luonnon monimuotoisuuden turvaamista.


Tutkijaryhmä esittää kuutta keinoa, joilla kehityksen suunnan voisi kääntää paremmaksi. Ensinnäkin kansalaisten hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia pitäisi parantaa.

Talousjärjestelmä pitäisi virittää kestävämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi esimerkiksi kierto- ja jakamistaloutta edistämällä.

”Talousjärjestelmistä puhuminen on ollut vähän tabu, mutta raporttia tehdessä oli selvää, että sille on tarvetta”, Eeva Furman sanoi.

Kolmanneksi ruokajärjestelmästä pitäisi tehdä kestävämpi ja terveellisiä ruokatottumuksia edistää.

Neljä keino on se, että energiaa pitäisi pystyä tuottamaan päästöttömästi kaikille maailman ihmisille. Raportissa muistutetaan, että uusiutuva energia on saanut sijaa lähinnä sähköntuotannossa. Sen osuus on vaatimattomampi liikenteessä ja lämmityksessä, jotka kuitenkin käyttävät neljä viidesosaa kaikesta energiasta.

Viides painopiste on kaupunkien ja kaupunkiseutujen kestävyyden parantaminen. Raportin mukaan 2050 mennessä kaupungeissa asuu 70 prosenttia ihmisistä, ja kaupunkien osuus taloudesta on sitäkin suurempi.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä luonnon monimuotoisuus on turvattava, jotta kehityksestä tulee kestävää.


Tutkijat korostavat tiedettä ratkaisujen löytämisessä. Furman muistutti, että köyhimmissä maissa on toistaiseksi erittäin vähän tutkijoita. Esimerkiksi Afrikassa tehdään vain kaksi prosenttia tieteellisistä julkaisuista.

Toisena ongelmana Furman mainitsi tiedeyhteisön vahvan riippuvuuden yksityisen sektorin rahoituksesta.

”Tutkimus suuntautuu usein yritysten tarpeeseen”, Furman sanoo.


Valtioiden johtajat kokoontuvat syyskuun lopulla New Yorkissa järjestettävään huippukokoukseen hyväksymään poliittisen julistuksen, jolla tavoitellaan uutta tarmoa kestävän kehityksen haasteiden saavuttamiseen.

Kestävä kehitys  kehitysyhteistyö  väestönkasvu  ilmastonmuutos  luonnon monimuotoisuus  biodiversiteetti  jätteet  kiertotalous  talous  köyhyys  ruoka  nälänhätä  kaupungit 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri