Ovatko rikkaat rikastuneet ilmaston kustannuksella?

1.11.2018

Jenni Leukumaavaara

On taas vuosittaisen kateuskatsauksen aika. Saamme seurata hetki hetkeltä, kuinka yritysjohtajien, ministereiden ja perijöiden tulot vyöryvät tiedotusvälineiden verkkosivuille.

Nyt on hyvä hetki kysyä, onko rikkaudet hankittu ilmaston kustannuksella.

Kärjessä ovat peliyhtiön Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja samaisen yhtiön johtajistoon kuuluva Mikko Kodisoja. Supercell on itse asiassa miehittänyt puolet kärkikymmeniköstä (naisia ei kymmenen kärjessä ole ainoatakaan).

Rikkaimpiin veromaksajiin lukeutuvat myös johtajat  hammashoitolaitteiden valmistaja Planmecasta, Etola-kauppaketjusta sekä Pohjoismaiden suurimmasta terveydenhoito- ja hoivapalvelujen tarjoajasta Attendosta.

Millaisella sähköllä lämpenevät Attendon hoivakodit? Rakennetaanko hoivakodit betonista vai puusta? Miten Etola huomioi ilmastonmuutoksen ja myymiensä tuotteiden alkuperän? Palaako sademetsää ja edistääkö toiminta maailman hukkumista muoviin?  

Osa hyvin tienanneista on rikastunut kryptovaluutoilla, joiden louhiminen kuluttaa valtavasti energiaa.

Verotiedot perustuvat Verohallinnon tänään torstaina antamiin tietoihin vuoden 2017 verotuksesta.

Näillä ihmisillä on hynää, mutta myös suoraa ja välillistä vaikutusvaltaa. Yritykset ovat Suomelle tärkeitä. Poliitikot kuuntelevat esimerkiksi Supercelliä, koska peliyhtiön tarina on jokaisen vientiponnistelijan ja uusien nokioiden haikailijan märkä uni.

Rikkaat tukevat jo nyt tärkeiksi katsomiaan asioita. Paananen ja Kodisoja ovat esimerkiksi perustaneet Me-säätiön, jonka tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. 

Säveltäjä Kaija Saariaho lahjoitti viime vuonna miljoona euroa Musiikkitalolle. Saariahon sisko Ulla Riitta Sjöström on sadan suurituloisimman suomalaisen listassa sijalla 28, listan rikkain nainen.

Lokakuun alussa julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC-raportin pitäisi viimeistään herättää siihen, että yritysten ja niiden johtajien on alettava ottaa vastuu ilmastosta vakavasti.

Mitä sitten voisi tehdä ja vaatia? Esimerkiksi fossiilisesta energiasta irtautumista.

Johtajat voivat muuttaa yritystensä toimintatapoja vastuullisemmiksi. Vallakkaina he voivat myös luoda painetta poliittisiin päätöksentekijöihin.

Rikkaat maksavat paljon veroja, joilla valitettavasti yhä maksetaan esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia ja tehottomia yritystukia. Veronmaksaja ei päätä mihin hänen veroeuronsa käytetään, mutta suuryritysten johtajien sanoilla on painoarvoa.

Ilmastonäkökulma on saatava keskeiseksi kaikissa päätöksissä. Yritysten vetoapu olisi tarpeen. Toki tässä vaiheessa ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi olla jokaisen tulevaisuudesta huolestuneen velvollisuus.

Jos Supercellin häiskät haastatteluissaan vaativat ilmastovaaleja ja konkreettisia muutoksia, viestin kuulee kokoomuslainen, keskustalainen ja demari. Ehkä jopa perussuomalainen.

Sitä paitsi eduskunta- ja eurovaalien lähestyessä rahoittajat ja rahoitettavat alkavat lähentyä toisiaan. Tulokuninkaalliset voivat hyvinkin olla myös vaalirahoittajia. Niissäkin keskusteluissa voidaan muuttaa asenteita ja vaatia rahalle vastineeksi vastuullista ilmastopolitiikkaa.

ilmasto  verot 

Tweet