Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Hintalappu ohjaisi. Etelä-Koreassa on hintalapuissa on  tarrat, jotka näyttävät tuotteiden päästöjä. Sellaiset Sitra haluaa Suomeenkin.

Hintalappu ohjaisi. Etelä-Koreassa on hintalapuissa on  tarrat, jotka näyttävät tuotteiden päästöjä. Sellaiset Sitra haluaa Suomeenkin.

Päästöverot ylös ja palkasta enemmän käteen, vaatii Sitra

18.4.2019 10.42

Riikka Suominen

Kaupassa ympäristöystävällisessä tuotteessa olisi vihreä hintalappu ja paljon luonnonvaroja kuluttavassa punainen.

Uudet tavarat olisivat nykyistä kalliimpia mutta kestävämpiä. Tavaroiden korjaaminen olisi halpaa. Lentämistä verotettaisiin ja palkasta jäisi enemmän käteen.

Sitran mukaan yhteiskunta näyttäisi tältä, jos kestävän kehityksen verot otettaisiin käyttöön. Sitra on tutkinut erilaisia veromalleja, jotka nopeuttaisivat Suomen päästövähennyksiä.

”Katsoimme, miten päästöjä kannattaa verottaa. Verotus on tehokas keino ohjailla yhteiskuntaa”, sanoo tutkimuksen tehnyt taloustieteen tohtori Saara Tamminen Sitrasta.


Oleellista Sitran malleissa on
, että verotusta muutetaan laajasti. Samalla kun ympäristöveroja nostetaan, lasketaan työn ja yrittämisen verotusta.

”Päästöt laskevat ja työllisyys ja talous lähtevät kasvuun verrattuna siihen, että verouudistusta ei tehtäisi”, Tamminen sanoo.

Hän kertoo, että Kanadassa kävi näin, kun maassa vuonna 2008 otettiin käyttöön hiilivero samalla kun laskettiin palkkaveroa ja yritysveroa  ja lisättiin tulonsiirtoja pienituloisille.

Suomessakin on tehty vastaavaa, mutta pienessä mittakaavassa. Esimerkiksi vuonna 2011 nostettiin energiaveroja ja laskettiin työnantajamaksuja.


Laajempaa verotuksen painopisteen siirtymistä työstä kulutuksen ja haittojen verottamiseen ei ole tapahtunut vaikka aiheesta on puhuttu vuosia.

Ympäristöverojen osuus verotuloista on kasvanut vuosien 2008–2017 välillä 6,1 prosentista vain 7,1 prosenttiin. Työn verotuksen osuus on pysynyt ennallaan, eikä saastuttavienkaan yritystukien poisto ole onnistunut.

”Tyypillisesti ilmastopolitiikka ja ympäristöverojen nosto on tyssännyt siihen, että etujärjestöt ja yritykset pelkäävät, että ne kärsivät", Tamminen sanoo.

Sitran laskelmien mukaan yritysten kilpailukyky ei kärsi, vaikka energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautus ja turpeen, dieselin ja kivihiilen alennetut verokannat poistettaisiin. Oleellista on, että samaan aikaan alennetaan esimerkiksi teollisuuden sähköveroa.


”On positiivista
, että Sitra perustelee sitä, että ympäristöverojen käyttöönotto on hyväksi taloudelle”, sanoo vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen.

Hän tunnistaa Sitran ehdostuksesta monta kohtaa, joita vihreät on esittänyt ohjelmissaan.

”Toimenpidelistan ympäristöveronkorotuksista yli puolet on esiintynyt myös vihreiden ohjelmissa tai vaihtoehtobudjetissa.”

Hän muistuttaa, että haittaverojen kohdalla kiireellisintä olisi luopua nykyisistä saastuttavista tuista kuten päästäkaupan kompensaatiosta ja verotuista, joita annetaan suoraan saastuttajille.


Yleensä suurin syy
ympäristöverojen ja muun ympäristösääntelyn vastustukseen on, että pelätään hiilivuotoa. Hilivuoto tarkoittaa, että Suomeen tuotaisiin ulkomailla saastuttavasti tehtyjä tuotteita, tai että suomalaiset tehtaat siirtyisivät ulkomaille. Sitran Tamminen tyrmää hiilivuotoriskin.

”Tutkimukset osoittavat, että vahva ympäristösääntely pikemminkin tuo kilpailuetua. Yritykset alkavat kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuita, myyvät niitä muihin maihin ja nostavat tuottavuutta.”

Tamminen muistuttaa, että polttoainevalmistaja Neste on maailman johtava biopolttoaineiden tuottaja. Suurin osa sen liikevoitosta tulee biopolttoaineesta, eikä fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta.


Kuluttajatkin huomaisivat
ympäristöverouudistuksen.
Kaupassa myytäviin tuotteisiin ja palveluihin merkittäisiin niiden globaalit hiilipäästöt. Siis myös päästöt, jotka syntyvät tuotannosta ja raaka-aineista Suomen rajojen ulkopuolella.

”Tuomme tuontitavaran mukana paljon päästöjä”, Tamminen muistuttaa.

Hän kertoo, että Etelä-Koreassa hintalapuissa näkyy tieto tuotteen päästöistä. Jos haluaa ostaa vähäpäästöisen tuotteen, saa hintalapusta tukea ostokselleen.

Tämän lisäksi Sitran mallissa tavaroihin tulisi päästöihin perustuva valmistevero.

”Minkään tuotteen hinta ei laske, mutta paljon päästöjä aiheuttavien tuotteiden vero nousisi.”

Luonnonvarojen käyttöä verotettaisiin kaivosveron ja mineraaliveron avulla.

Samalla ansiotuloverotusta laskettaisiin. Palkat nousisivat vähemmän kuin ilman verouudistusta. Siten tulisi halvemmaksi korjauttaa tavaroita, kuin ottaa käyttöön luonnonvaroja ja tehdä niistä uusia halpoja tavaroita.

Lentomatkoihin Sitra suunnittelee noin viidentoista euron veroa  matkaa kohti. Myös sen tuotto käytettäisiin tuloverojen laskuun ja tulonsiirtoihin.

”Lentovero ja kaivosvero ovat ihmisten laajasti hyväksymiä verotuskohteita. Ne puuttuvat ylenpalttiseen ja turhaan haitalliseen toimintaan", vihreiden Liikanen sanoo.


Hyväksyttävyys pitääkin ottaa
huomioon, sillä Ranskassa ympäristöverojen nosto tyssäsi mellakoihin. Mellakat alkoivat, kun dieselin hinta nousi.

Sitran Tammisesta reaktio osoittaa, ettei ympäristöveroja pidä nostaa pistemäisesti, vaan verouudistuksen pitää olla riittävän laaja. Silloin millekään ihmisryhmälle tai toimialalle ei tule kohtuutonta lisäkulua.

”Uudistuksen pitää olla laaja. Toisella kädellä lasketaan työnverotusta ja lisätään tulonsiirtoja. Tuloerot eivät kasva ja verot kohdistuvat enemmän suurituloisiin”, Tamminen sanoo.

Hän painottaa, että Sitran esimerkit ovat vain vaihtoehtoja ympäristöverojen nostoille.

”Kaikkia niistä ei tarvitse tehdä. Toisaalta voidaan ottaa käytttöön myös muita ideoita.”

sitra  veli liikanen  verotus  haittaverotus  ympäristöverot 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri