Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Katowicen ilmastokokous
Näkemiin Puola. Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään todennäköisesti Chilen Santiagossa tammikuussa 2020.Lasse Leipola

Näkemiin Puola. Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään todennäköisesti Chilen Santiagossa tammikuussa 2020.

Analyysi

Pariisin henki vaihtui Puolan savusumuun – Katowicen ilmastokokous saatiin päätökseen

15.12.2018 23.19

Lasse Leipola

Myöhään lauantai-iltana päättynyt Katowicen ilmastokokous ylitti täpärästi sille asetetun riman. Pariisin ilmastosopimuksen säännöt jäivät kuitenkin osin auki eikä kokoukselta saatu vahvaa signaalia päästövähennyksien kiihdyttämisestä.

Katowicen ilmastokokouksesta osattiin odottaa vaikeaa, sillä työlistalla olleet Pariisin ilmastosopimuksen säännöt konkretisoivat sitä, mitä maiden pitää käytännössä tehdä. Siksi paperilla teknisestä kokouksesta tiedettiin tulevan ankaran poliittisen väännön kenttä.

Vaikeuskerrointa kohotti entisestään maailmanpoliittinen tilanne. Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen sekä Yhdysvalloissa että Brasiliassa on äänestetty valtaan avoimen vihamielisesti ilmastotoimiin suhtautuvat presidentit ja kriittiset äänenpainot ovat vahvistuneet myös muualla maailmassa. Oman huolensa aiheutti isäntämaa Puola, joka on runsaan kivihiilen käytön vuoksi ollut vastahankainen ilmastokysymyksissä.

Nämä huolet konkretisoituivat Katowicessa tavalla, joka osoitti, ettei ilmastonmuutoksen torjumisella ole enää samanlaista horjumatonta tukea kuin Pariisissa kolme vuotta sitten. Toisaalta se, että kokouksen tavoitteet saavutettiin pääosin ja hyväksyttiin yksimielisesti, osoittaa, että YK:n ilmastoneuvotteluprosessi voi edetä myös poliittisessa vastatuulessa.


Ensimmäiset merkit
Katowicen kokouksen jännitteistä saatiin viime viikon lauantaina, kun Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdysvallat ja Venäjä kieltäytyivät toivottamasta IPCC-ilmastopaneelin puolentoista asteen raporttia tervetulleeksi.

Tänään viikkoa myöhemmin kokouksessa hyväksyttiin kompromissimuotoilu, jossa ilmaistiin kiitollisuutta raportin valmistumisesta ja kutsuttiin osapuolet hyödyntämään sen tietoja.

Suora viittaus siihen, kuinka alas päästöjen pitää laskea 2030 mennessä oli mukana luonnoksessa vielä perjantaina, mutta jäi lopulta pois. Tosin mainittu 25-30 gigatonnia on enemmän kuin pääosa IPCC:n puolentoista asteen skenaarioista edellyttää.


Lokakuisessa IPCC-raportista toivottiin vauhtia aiemmin annettujen päästövähennyssitoumusten parantamiseen. Sopimus itsessään ei sanele maille päästövähennyksiä, vaan kukin maa saa itse asettaa omat tavoitteensa.

Pariisin sopimuksen mukaan maiden tulisi tarkistaa omat tavoitteensa vuonna 2020. Muun muassa EU halusi Katowicessa selkeän kirjauksen siitä, että pelkän tarkistamisen sijaan omaa tavoitetta tulisi kiristämää. Tällaista kirjausta pidettiin tärkeänä, jotta kaikki maat aloittavat uusien tavoitteiden valmistelun riittävän ajoissa.

Kovin selvää kirjausta asiasta ei saatu, mutta maita kannustetaan osallistumaan YK:n pääsihteerin järjestämään ilmastohuippukokoukseen ensi syksynä ja osoittamaan siellä valmiutensa tavoitteiden kiristämiseen.


Kokouksen merkittävin läpimurto saatiin torstai-iltana, kun Kiina taipui EU:n kannalle, eli kannattamaan yksiä yhteisiä sääntöjä kaikille maille. Omien sääntöjen sijaan kehitysmaat saavat tarpeensa verran joustoa.

Käytännössä nämä säännöt koskevat muun muassa sitä, miten tarkasti ja läpinäkyvästi eri maiden päästövähennystoimia seurataan.

Varsinkin kehitysmaille ja kansalaisjärjestöille tärkeät teemat, kuten ihmisoikeudet, ilmastorahoitus sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetyksien korvaaminen jäivät Katowicessa muiden asioiden varjoon.


Vaikeimmiksi osoittautuivat niin sanottuja markkinamekanismeja koskeneet neuvottelut ja niiden osalta ratkaisut siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Erityisesti Brasilia vastusti tiukkoja sääntöjä.

Käytännössä kyse on sen varmistamisesta, ettei samaa päästövähennystä voida laskea kahdesti. Tällaisen kaksoislaskennan on pelätty muodostavan porsaanreikiä, joiden kautta huomattava osa päästöistä voisi jäädä huomioimatta.

Riski on olemassa, sillä YK sallii päästövähennysten myymisen, eli yksi maa voi kompensoida päästöjään rahoittamalla vähennystoimia toisessa maassa. Neuvotteluiden loppumetreillä väännettiin siitä, voivatko kehitysmaat sekä myydä tekemiään päästövähennyksiä muille että huomioida ne omassa päästölaskennassaan.

Kaksoislaskennan ehkäisemisen lisäksi vaikea kysymys oli vanhojen päästövähennysyksiköiden kohtalo. Esimerkiksi juuri Brasilialla on paljon vanhoja yksiköitä, jotka se haluaisi hyödyntää uudessa järjestelmässä.

Markkinamekanismeja koskevat säännöt ovat tärkeitä, koska muun muassa yritykset – ja tulevaisuudessa esimerkiksi myös lentoliikenne – kompensoi päästöjään järjestelmän kautta.

ilmastokokous  puola  ilmastoneuvottelut  ilmastorahoitus  päästöt  ilmastotiede 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri