Penka-lehmä puhkaisi EU-kuplan

5.11.2018

Anna-Kaisa Itkonen

Anna-Kaisa Itkonen vastaa EU-komission ilmasto- ja energia-asioiden viestinnästä. Kirjoitus ei ilmaise komission kantaa.

Elän EU-kuplassa. Siinä on vaarassa vierottua elämästä Brysselin ulkopuolella.

Ilmiötä kutsutaan EU-likinäöksi. Se johtaa pahimmillaan siihen, että henkilö alkaa uskoa maailmankaikkeuden sijaitsevan olennaisilta osiltaan EU:n toimielimissä.

EU-likinäön syntyä edesauttaa se, että virkakunnan kotimaat ja poliitikkojen vaalipiirit saattavat sijaita jopa tuhansien kilometrien päässä Brysselin pääkallonpaikalta. Jokaisen eurooppalaispitäjän huoliin ei voida puuttua.

Siksi luotsaamme maanosamme kehitystä eteenpäin lainsäädännön lisäksi erilaisilla politiikkaohjelmilla.

Kuten virastoissa kautta Euroopan, myös EU-kuplassa ollaan uskossa vahvoja: mikään ei ilahduta ihmismieltä yhtä paljon kuin monipolvinen strategia! Tämän seurauksena Eurooppassa ei juuri ole asiaa, jolla ei olisi omaa EU-strategiaa.

Osa luomisprosessia on omaan proosaan rakastuminen. Strategioiden virkamiesvalmistelu ei ole poikkeus. Huolella työstetyt helmet saatellaan Brysselin tiedotustilaisuuksissa haikeina maailmalle.

Sitten jäädään odottelemaan, että väki sekoaisi esimerkiksi eurooppalaisesta kulttuuriperintöstrategiasta. Kun torit pysyvät tyhjinä strategia toisensa jälkeen, jupisemme kuplassa, kun ”kansa ei vaan tajua näitä meidän juttujamme”

Tänä vuonna viimein nähtiin eurooppalaiset ottamassa kantaa EU-asioihin. Toukokuussa netissä käynnistyi kymmeniä tuhansia allekirjoituksia pikavauhtia kerännyt hengenpelastusoperaatio, johon katu-uskottavaa löylyä Twitterissä lisäsi ex-Beatle Paul McCart­ney.

Operaation kohteena oli Bulgariasta Serbiaan laiduntamaan poikennut Penka-lehmä. EU:lla on tiukat säännöt karjan siirtelystä EU:n ulkopuolisiin maihin, joista Penka oli omatoimimatkallaan viis veisannut.

Penka sai jäädä henkiin, mutta EU-virkamiestä närästi: hyvää palstatilaa hassattiin bulgarialaislehmään.

Mikään ei kuitenkaan olisi voinut valmistella EU-kuplaa loppukesän uutispommiin, kun miljoonat (etupäässä) saksalaiset ja suomalaiset lähes kaatoivat internetin kesäaikainnostuksellaan.

Kellojen siirtelystä puhumista on pidetty kuplassa lähinnä junttina ”kun on näitä isompiakin strategisia asioita”. Kansalaisten interventio oli tervetullut.

Eurooppalaisille pystyttiin kerrankin esittämään kysymys, joka seurauksineen on selvä kuin pläkki. Siihen voi vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Tämä on politiikassa äärimmäisen harvinaista.

Lisäksi kesäaikaa sääntelevää EU-asetusta voi muuttaa ilman erillistä strategiaa. Työ käynnistyi saman tien. Valmista pitäisi tulla lähikuukausina.

Likinäköistyvä EU-kupla sietää saada ajoittain muistutuksen siitä, mitkä asiat kansalaisia oikeasti liikuttavat.

Itäeurooppalaisen naudan hyvinvointi ei ainakaan itselläni olisi tullut ensimmäisenä mieleen.