Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Petollisin vaalilupaus ikinä

27.2.2019

Vesa Sisättö

Käyttäjän Vesa Sisättö kuva
Täsmennetty kolmatta kappaletta 28.2. klo 11.10, poistettu ylimääräinen myös-sana.

Olen aloittanut uuden harrastuksen kevään vaalien lähestyessä.

Kun Facebook-feedissäni tulee vastaan perussuomalaisen ehdokkaan vaalimainos, kysyn ehdokkaalta hänen suhteestaan rasismiin. Suosittelen samaa tapaa muillekin, sillä kun vastauksia on tullut, ne ovat olleet kiinnostavia.

Yhden ehdokkaan kohdalla aloin keskustella toisesta aiheesta. Ehdokkaan vaalikärki oli nimittäin ”ilmastovääristelyn” vastustaminen.

Seuranneessa keskustelussa oli jotain nostalgista: Omassa kuplassani ei ole enää tällä vuosikymmenellä usein törmännyt ihmisiin, jotka ovat sitä mieltä, että ilmastonmuutosta ei ole olemassa. Tai jos jotain lämpenemistä on, se ei ainakaan ole ihmisen aiheuttamaa.

Keskustelussa oli myös paljon tuttua: se muistutti monella tapaa harrastuksenomaista vänkäämistäni rokotevastaisten kanssa.


Perussuomalaisten ehdokkaan ilmastonmuutoskanta oli sama kuin koko perussuomalaisten puolueella. Ilmastonmuutoksesta halutaan tehdä mielipidekysymys, jossa ilmastonmuutoksen torjuminen muuttuisi ”identiteettipolitiikaksi” ja oman uskon todistamiseksi.

Kohtaamani ehdokas oli Helsingin Sanomien ilmastonmuutoskirjoittelusta tuohtuneena päättänyt, että ilmastonmuutos ei ole totta, tai jos onkin, siitä ei tarvitse piitata.

Hän ei ollut tullut johtopäätökseensä tutustumalla ilmastonmuutosta käsittelevään tieteelliseen kirjoitteluun tai edes tiedejournalismiin. Päätös tuli ensin, perustelut sitten.

”Rokotekriittiset” ja ”ilmastonmuutoskriittiset” noudattavat samaa taktiikkaa. He ovat ensin päättäneet, että rokotteet ovat pahasta tai ilmastonmuutos ei ole merkittävää, ja sitten etsivät väitteilleen todisteita sieltä sun täältä.

Suosituimmat argumentit liikkuvat salaliittoteorioiden maaperällä. Kysytään esimerkiksi, kuka hyötyy ilmastonmuutoskeskustelusta. Tätä argumentaatiota ei ole tarkoituskaan viedä kovin pitkälle, koska se ei onnistu.

Salaliittoja on vaikeaa tai mahdotonta osoittaa sen enempää tosiksi kuin epätosiksikaan. ”Kriittiselle” riittää, että salaliittoteoria liittää asiaan jotain hämärää tai salamyhkäistä.


Toinen ”kriittisten” tapa argumentoida on käyttää hyväkseen tieteellisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Aina on mahdollista löytää tutkimustuloksia, jotka eivät tue tieteellistä konsensusta ilmastonmuutoksesta.

Tieteellinen konsensus muodostuu sadoista ellei tuhansista tutkimuksista, joista valtaosa osoittaa samaan suuntaan. Mutta aina on tuloksia, jotka poikkeavat joukosta.

Joskus kyse on virheistä tutkimuksessa, mutta usein myös siitä, että on tutkittu ison ilmiön ajallista tai paikallista osaa, jossa kehitys onkin ollut toisenlaista. Takana voi olla myös jokin ilmiö, jota ei vielä tunneta tarpeeksi.

Ilmastonmuutoskriittisten tyypillinen esimerkki tästä on tieto, että ilmasto viileni 1945–1970, vaikka hiilidioksidipäästöt samaan aikaan kasvoivat.

Ilmiölle on olemassa kuitenkin selitys: Sodan jälkeen teollisuus kasvoi voimakkaasti. Savupiiput suolsivat samalla ilmakehään hiukkasia, jotka heijastavat auringon säteilyä ja toimivat siten lämpötilaa laskevasti.

Vuoteen 1970 mennessä ilmansuojelusäädökset vähensivät hiukkaspäästöjä ja hiilidioksidipäästöjen kasvun lämmittävä vaikutus ohitti pienhiukkasten viilentävän vaikutuksen.


Tieteelliseen konsensukseen kuuluu myös se, että aina löytyy tutkijoita, jotka eivät ole samaa mieltä kokonaisuudesta. Tähän heillä on varmaan omat syynsä.

Kun asiaa tarkastelee lähempää, melko usein huomaa, että nämä tutkijat eivät ole esimerkiksi ilmastotieteilijöitä vaan jonkin muun alan eksperttejä.

Muita rokotekriittisten ja ilmastonmuutoskriittisten yhteisiä piirteitä on luova tilastojen käyttö. Muokataan sopivia käyriä oman argumentin tueksi.

Minua yritettiin esimerkiksi vakuuttaa käppyrällä, joka esitti lämpötilan poikkeamaa normaalista muutamana viime vuotena. Ilmasto oli muka viilenemässä, koska käyrä laski.

Ilmasto ei ollut viilenemässä, sillä kyse oli muutaman viime vuoden jaksosta ja koko käyrä mittasi ylipäätään sitä, kuinka iso plusmerkkinen poikkeama oli minäkin vuonna ollut. Yksi vuosista ei vaan ollut tehnyt uutta ennätystä, joten käyrä laski.


Rokotevastaisien kanssa väitellessä humanistinkin tiedepohja riittää lääketieteellisten tutkimusten perusideoiden tajuamiseen. Ilmastotiede on kuitenkin paljon mutkikkaampaa. Siinä pelataan malleilla, joiden ymmärtäminen vaatii syvää osaamista. Matematiikka on raskasta ja termit vieraita.

Blogitekstilinkkailu kannattaakin katkaista väitteellä, että keskustelu ilmastonmuutoksesta käydään vertaisarvioiduilla artikkeleilla tieteellisissä julkaisuissa, ei ilmastodenialistien blogeissa.

Jos oma käsitys siitä, että ilmastonmuutos ei olekaan ihmisen aiheuttamaa on vahva, siitä kannattaa tarjota artikkelia Natureen, kuten kollegani vinkkasi.


Kohtaamani perussuomalaisen ehdokkaan ontuvan keskustelutaktiikan ymmärtää. Hänen tavoitteensa ei ollut kumota ilmastotieteen viime vuosikymmenien tuloksia.

Ehdokas pyrki hämärtämään. Kertomaan, että ei tämä nyt ole niin varmaa. Kannattaa vielä odottaa ja katsoa. Tutkijat ovat erimielisiä ja niin edelleen.

Tätä kautta ehdokas pyrki avaamaan tietä sille, että mitään muutosta elämäntapaamme tai politiikkaamme ei tarvitsisi tehdä.


Perussuomalaiset tulevat
epäilemättä kaivamaan käytännön keskusteluissa esiin ilmastodenialistien käppyröitä ja blogikirjoituksia hämärtääkseen kuvaa ilmastonmuutoksen todellisuudesta.

Käsitys ilmastonmuutoksesta perustuu kuitenkin tieteelliseen konsensukseen, joita eivät yksittäiset tutkimukset tai oman maun mukaan suoritetut tulkinnat hetkauta.

Perussuomalaisille malli kuitenkin toimii. He uskovat voivansa luvata ihmisille, että sama mukava meno voi jatkua ikuisesti, koska ilmastonmuutos on uskon asia.

Tieteessä on vanhan viisauden mukaan kuitenkin se ovela piirre, että se on totta riippumatta siitä uskotko siihen vai et. Kansainvälisen ilmastopaneelin näkemyksen voi toki kyseenalaistaa, jos rahkeet riittävät tuottamaan aiheesta uutta tieteellistä tietoa. Toistaiseksi haastajaa ei ole näkynyt.

Perussuomalaiset riskeeraavat Suomen tulevaisuuden tavoitellessaan omaa hillotolppaansa. He tekevät petollisten vaalilupausten uutta ennätystä.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri