Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

SamEli Sivonen ja Katri Kuusikallio.Iiro Törmä

SamEli Sivonen ja Katri Kuusikallio.

Pitääkö uskonto erottaa politiikasta?

6.11.2018 13.59

Anne Ignatius

Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja, Sameli Sivonen haluaa pitää uskonnon ja politiikan erillään. Järvenpään vihreä kaupunginvaltuutettu Katri Kuusikallio sanoo, että politiikan pitää perustua tietoon, mutta uskonnolliset ja poliittiset arvot voivat olla yhteneviä.


Sameli Sivonen:
Yhteiskunnassa, jossa elää monien uskontojen edustajia, on mahdotonta tehdä politiikkaa uskontoon perustuen. Politiikan pitää perustua tutkittuun tietoon ja tieteeseen ja edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Uskontokuntien hitaasti uudistuvat rakenteet usein polkevat yhdenvertaisuutta.

Katri Kuusikallio: Uskontoa ei pidä harjoittaa politiikassa, eikä uskonnollisessa tilaisuudessa pidä ajaa puoluepolitiikkaa. Politiikan tulee perustua tietoon. Mutta politiikan pitää mahdollistaa se, että ihmiset saavat harjoittaa uskontoaan vapaasti. Silloin uskonnot voivat yhtenä osana olla rakentamassa yhteiskuntaa. Kriittinen keskustelu uskonnoista on tärkeää, mutta senkin pitää perustua tietoon.

Sivonen: Politiikkaa perustellaan joskus uskonnolla. Esimerkiksi Soinin kannanotot ulkoministerinä aborttia vastaan ovat hyvä esimerkki siitä, miten haitallista on, jos uskonnon annetaan ohjata koko maan ulkopoliittista linjaa. Tällaiset ulostulot ovat pahasti ristiriidassa esimerkiksi naisten oikeuksien edistämisen kanssa.

Kuusikallio:
Olen samaa mieltä, että Soinin käytös on haitallista. Mutta miksi Soini edustaa koko kristinuskoa? Se on valtava, epätarkka yleistys. Uskontoa koskevissa keskusteluissa saa heittää yleistyksiä ja faktavirheitä, mitä muualla ei hyväksytä. Kristityistä poliitikoista suurin osa edistää naisten oikeuksia.

Sivonen: Soini on vain yksi esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto sekoitetaan politiikkaan. Vaikka monet uskonnot opettavat, että heikommassa asemassa olevaa pitää tukea, politiikassa uskontoa käytetään usein argumenttina, kun syrjitään heikommassa asemassa olevaa. Näin tapahtui myös tasa-arvoisen avioliittolain kanssa ja viime aikoina äitiyslain ja translain kanssa kristillisdemokraattien kannanotoissa.

Kuusikallio:
Uskontoihin liittyvä puhe jää usein kehittymättömäksi ja yleistäväksi. Kuten nytkin. Tasa-arvoinen avioliitto etenee evankelisluterilaisessa kirkossa. Kristillisdemokraattien kanta siihen edustaa kristinuskon vähemmistön mielipidettä Suomessa. Uskonnot sisältävät usein vastakkaisia näkemyksiä, ja uskontojen sisällä on ristiriitoja.
 
Sivonen: En tarkoita, että kristillisdemokraatit olisivat yhtä kuin kristinusko. Mutta jos aiheena on se, että pitäisikö uskonto erottaa politiikasta, niin kyllä pitäisi. Esimerkiksi kristillisdemokraatit perustelevat poliittisia mielipiteitään nimenomaan uskonnolla, eivät tutkimuksella tai tieteellä.
 
Kuusikallio: Uskonnollisesti aktiivisen poliittisen ihmisen poliittiset ja uskonnolliset perusarvot ovat todennäköisesti aika yhtenevät, mutta poliittisia päätöksiä ei voi perustella uskonnollisilla perusteilla. Minulle kristinuskon arvoista köyhien puolustaminen, yhdenvertaisuus, luonnonsuojelu ja koulutus ovat pitkälti samoja kuin vihreät arvot. Uskontojen asema tulee globaalisti vahvistumaan. Peräänkuulutan keskustelua ja tietoa, jotta osaisimme tulkita, miten uskonnot vaikuttavat politiikan tekoon esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Afrikassa, ja jotta osaisimme analysoida uskontojen merkitystä sekä hyvässä että pahassa. Esimerkiksi ettei islam ole sama kuin terrorismi.

Sivonen: Pointti islamin tahallisesta väärinymmärtämisestä on hyvä esimerkki siitä, miten uskonnon sekoittaminen politiikkaan on haitallista myös viholliskuvien luomisessa. Toisen uskonnosta tehdään uhka, ja siihen liitetään valheita, joilla perustellaan omia poliittisia tekoja. Kuten Trumpin muslimeille asettama maahantulokielto.

Kuusikallio: Olen samaa mieltä mainitsemastasi islamin tulkinnoista, joissa uskonto ja politiikka on sekoitettu tarkoitushakuisesti. Toisaalta toisen uskonnon edustajan ei tarvitse olla uhka. Kun osaa yhden eettisen koodiston, on helpompi käydä vuoropuhelua toisen kanssa.

Sivonen: Mutta onko uskonto ainoa tapa oppia eettinen koodisto? Koen, että olen oppinut kunnioittamaan toista ihmistä ja yhteistä hyvää ilman uskontoa, kun olen kohdannut, keskustellut ja kuunnellut mahdollisimman monenlaisia ihmisiä.

Kuusikallio: Eettisen koodiston voi oppia monella tavalla, ja aikuisenakin voi vaikuttaa näkemyksiinsä.
Positiivinen uskonnonvapaus on ihmisoikeus. Uskontojen ja kaikkien katsomusten yhdenvertaisuutta pitää ajaa.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.