Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Riikka Suominen

Kuka istuu europarlamentissa ensi vaalikaudella. Parlamentti pienenee ensi vuonna 46 mepillä, jos britit jättävät Unionin.Riikka Suominen

Kuka istuu europarlamentissa ensi vaalikaudella. Parlamentti pienenee ensi vuonna 46 mepillä, jos britit jättävät Unionin.

Populismin vastaiset voimat europarlamentissa

4.1.2019 10.52

Riikka Suominen

EU-plitiikka on puolueiden poliittista vääntöä. Tällaiset puolueryhmät yrittävät päästä valtaan toukokuun eurovaaleissa. 

Euroopan kansanpuolue EPP

”Meillä on intohimoa tätä maanosaa kohtaan. Emme saa puhua Euroopasta kolmannessa persoonassa, niistä EU-päättäjistä siellä jossain. Kun kritisoimme EU:ta, kritisoimme itseämme”, innosti keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän vaalikampanjan vetäjä Dara Murphy puoluetovereitaan syyskuussa ryhmän tilaisuudessa Brysselissä.

EPP eli Euroopan kansanpuolue on EU-parlamentin suurin ryhmä. Suomalaisista puolueista EPP:n jäseniä ovat kokoomus ja kristillisdemokraatit. Kansanpuolueella on 216 meppiä, joista kukaan ei ole britti, joten brexit ei vaikuta ryhmän kokoon.
EPP:llä on tällä hetkellä hallussaan kaikki kolme unionin johtopaikkaa: komission, parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus.

EPP on taistellut äänestäjien laitaoikeistoon pakenemista vastaan keskittymällä itsekin turvallisuuteen ja maahanmuuttoon.

”Tunnelma maanosassa on, että turvallisuus kodeissa ja yhteisöissä on heikentynyt”, sanoo Murphy, jonka mukaan maahanmuutto on haaste Euroopalle.

Lähestymistapaa on kritisoitu. Kokoomuksen puoluelehden Nykypäivän kolumnissa huomautettiin marraskuussa, että tilastojen valossa Eurooppa on turvallisempi kuin koskaan.

”Populistiset liikkeet saavat keskustaoikeiston puolueet yhä enemmän omaksumaan äärioikeiston teemoja”, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sanoo.

 

Populistien haaste on EPP:lle kova paikka, sillä viimeiset kymmenen vuotta EU on ollut oikeistolainen hanke.

Talouskriisin jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole ollut tilaa puhua muusta kuin leikkauksista.

Oikeisto on päättänyt jopa kielen jolla puhutaan, sanoo tohtoritutkija Sanna Salo Tukholman yliopistosta.

”Jos eurokriisin aikaan puhui valtion omistamasta pankista, ajattelivat kuulijat heti entistä itäblokkia, eikä puhujaa pidetty uskottavana”, Salo sanoo.

Sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D

S&D-ryhmä yhdistää Euroopan sosiaalidemokraatit ja työväenpuolueet. Se on 187 edustajallaan Euroopan parlamentin toiseksi suurin.

Suomalaisista puolueista S&D:n ryhmään kuuluvat sosialidemokraatit. Yleensä europarlamentin ryhmästäkin puhutaan sosiaalidemokraatteina.

”Politiikan kieli on nykyään enemmän talouden kieltä”, pitkän linjan demarimeppi Liisa Jaakonsaari sanoo Vihreälle Langalle. Hän ei pyri jatkokaudelle europarlamenttiin.

Vasemmisto on yrittänyt kääntää keskustelua pois leikkauksista, säästöistä ja kurista. Politiikan esityslistaan on kuitenkin onnistunut vaikuttamaan lähinnä laitaoikeisto. Demareiden pitkäaikainen visio sosiaalisesta Euroopasta ei ole ottanut tulta alleen.

Sosiaalinen Eurooppa tarkoittaa, että koulutusta, sosiaaliturvaa ja työehtoja parannetaan Euroopan tasolla.

Tutkija Salon mukaan tavoite ei ole tarpeeksi selvä.
”Tietääkö joku, mitä sosiaalinen Eurooppa tarkoittaa? Ihmisten on mahdoton ottaa kantaa siihen. Budjettikuriin on helppo ottaa kantaa puolesta tai vastaan.”

Kannatusmittausten mukaan sekä demarit että EPP ovat häviämässä kevään vaaleissa suunnilleen yhtä paljon.
”Vaaleissa valtapuolueista voittaa se, joka häviää vähiten”, sanoo Jaakonsaari.

Brexit on demareille ongelma, koska ryhmässä on paljon brittejä. He jättävät parlamentin, jos brexit toteutuu.

Liberaalidemokraattien ryhmä Alde

Eurovaalien jokeri on Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän näkee vaalit nationalistisen ja eurooppamyönteisten voimien mittelönä, ja on sanonut, että ”jos nationalistit haluavat nähdä minut päävastustajanaan, niin siitä vaan”.

Macronin liike En Marche haluaa paljon eurooppalaista yhteistyötä, esimerkiksi EU:n yhteisen armeijan.
Europarlamenttiin syntynee Macronin myötä uusi keskustaliberaali ryhmä. Siihen liittyvät todennäköisesti ainakin En Marche ja nykyinen Alde.

Aldeen kuuluvat Suomesta keskustan ja RKP:n mepit. Aldella on nyt 69 meppiä. Economist-lehden mukaan myös vihreitä Saksassa ja Ranskassa olisi houkuteltu Aldeen.

Ongelmaksi voi tulla Emmanuel Macronin ego. Hän haluaa olla ryhmän keulakuva, mutta nykyinen Alde on paljon En Marchea suurempi.

Jos Macronin keskustalainen liike ja sosiaalidemokraatit kykenisivät tulevassa parlamentissa yhteistyöhön, ne voisivat heittää kapuloita oikeistopolitiikan rattaisiin ja pysäyttää EPP:n ylivoiman EU:ssa.

Macronia voi siivittää se, että kannatus EU:lle on laajinta vuosikymmeneen.

Eurobarometrin mukaan 60 prosenttia eurooppalaisista kannattaa unionia. Kaksi kolmesta arvioi, että oma maa on hyötynyt jäsenyydestä. Kun tämä kehitys yhdistyy laitaoikeiston imuun, eurovaaleissa poliittisen skaalan äärilaidat vahvistuvat.

Vihreät

”EU-vaaleissa polarisaatio todennäköisesti vahvistuu. Sama kehitys on vahvistunut viime aikoina kansallisissa parlamenteissakin”, sanoo tutkija Timo Miettinen.

Se tarkoittaa, että laitaoikeisto ja äärivasemmisto, eli demareista vasemmalle olevat puolueet, kasvattavat kannatustaan.

Polarisaatio hyödyttää vihreitä.
”He ovat vastapooli oikeisto–autoritaarisille liikkeille”, tutkija Sanna Salo sanoo.

Vihreän parlamenttiryhmän 52 jäsenestä kuusi on brittejä. Nykygallupien mukaan vihreät olisi lähinnä brexitin vuoksi menettämässä muutaman paikan. Suomen vihreiden paikkamäärä saattaa jopa kasvaa toisella paikalla.

Viime aikoina vihreät on ollut myötätuulessa. Keski-Euroopan vaaleissa on tullut menestystä ja kansalaisten huoli ilmastosta on kasvanut. Vihreiden ryhmä on EU-myönteinen ja selvemmin vasemmalla kuin vihreät Suomessa.

EU-vaaleihin vihreät menee perinteisillä teemoilla, jotka ovat planeetan kantokyky, ihmisoikeudet ja sosiaalinen Eurooppa.
”Vaaliohjelma on häpeilemättömän vihreä. Puolustamme esimerkiksi kainostelematta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita”, sanoo Oras Tynkkynen, joka veti Euroopan vihreiden vaaliohjelman valmistelua.

Vihreiden asemoituminen laitaoikeiston vastavoimaksi hyödytti vihreitä Saksan osavaltiovaaleissa marraskuussa.

Pitkän päälle valtapuolueiden heikkous on vihreillekin ongelma, sanoo Tynkkynen. Vihreät tarvitsee nimittäin poliittisia kumppaneita.

Oikeistopopulistien kanssa vihreät ei voi tehdä yhteistyötä ja laitavasemmisto on heikko. Joissain maissa liberaalit on mahdollinen kumppani.

”Vaikka vihreät nousisi 20 prosentin puolueeksi, niin silläkään ei vielä Eurooppaa hallita. Siksi varoisin ilkkumasta demareiden surkealle tilanteelle.”

Suoraksi sosiaalidemokraattien korvaajaksi vihreistä ei nykyisellään ole.

”Vihreät ei houkuttele oikeistopopulisteista kiinnostuneita. Se ei myöskään ole itsestään selvä teollisuustyöntekijän valinta, koska vihreät ei ole savupiipputeollisuusmyönteinen tai materialistinen puolue”, tutkija Salo sanoo.

Jutussa käytetty lähteenä Satu Helinin ja Pekka Nurmisen kirjaa Euroopan parlamentti (Teos 2017).

eurovaalit  euroopan parlamentti  Euroopan vihreät  oras tynkkynen 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri