Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Matkustaja aiheuttaa päästöjä. Liikennettä olisi merellä vähemmän ja harvemmin, jos matkustajia ei olisi.Sammeli Heikkinen

Matkustaja aiheuttaa päästöjä. Liikennettä olisi merellä vähemmän ja harvemmin, jos matkustajia ei olisi.

Rahtia kuljetetaan merellä joka tapauksessa – tarvitseeko matkustajan huolehtia laivan päästöistä?

10.5.2019 16.18

Sammeli Heikkinen

Suomen ulkomaankaupasta yli neljä viidesosaa kulkee meritse. Kulkisivatko autolautat siis joka tapauksessa ilman matkustajiakin? Silloinhan matkustajien on turha huolehtia merimatkan päästöistä.

Liikennöisivätkö laivat Helsingistä Tallinnaan ja Helsingistä ja Turusta Tukholmaan, vaikkei niissä kulkisi matkustajia?

”Lyhyesti sanottuna kyllä, mutta aluksia olisi vähemmän ja ne kulkisivat harvemmin”, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen sanoo.

Kolmesta mainitusta reitistä rahdille vähiten tärkeä on Helsinki–Tukholma-reitti. Helsingin ja Tallinnan väli on selkeä ja tavallaan luonnollinenkin rahtireitti.

Sama pätee osin Turku–Tukholma-väliin, mutta rahtiliikenteestä melko iso osa menee Naantalista Ruotsin Kapellskäriin kulkevilla lautoilla.

”Helsinki–Tukholma-reitti on näistä selvimmin viihde- eli risteilymatkailua varten.”


Karvosen mukaan rahdin ja matkustajien kuljettaminen samoilla laivoilla on hyvin tavallista koko maailmassa. Sen sijaan viihderisteileminen autolautoilla on lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten kansallinen erityispiirre.

Viihderisteilyä on muualla Oslon ja Kööpenhaminan välisellä meriosuudella.

Matkustajien osuudeksi päästöistä jyvitetään yleensä 80 prosenttia päästöistä. Matkustajilla on vaikutusta päästöihin paitsi siinä, että laivoja kulkee enemmän kuin ilman heitä, myös siinä, että laivat kulkevat nopeammin. Nopeutta vaatii ensisijaisesti matkustajaliikenne ja vauhdin kasvattaminen taas kasvattaa päästöjä nopeasti.

Laivayhtiöiden tulot syntyvät kolmesta pääpalasesta: matkustajille myydyistä matkalipuista, rahtimaksuista ja taxfree-myynnistä laivalla.

”Yhtiöt eivät kuitenkaan avaa reittikohtaisesti sitä, miten paljon tuloista tulee mistäkin osasta”, Karvonen sanoo.

Taxfree-myynnin merkityksestä laivayhtiöille kertoo esimerkiksi se, että Tallink-Siljan laivojen taxfree-myymälöiden tuotto oli maailman 12. suurin. Edellä olivat Dubain ja Lontoon Heathrow’n kaltaiset jättimäiset lentokentät.


Jos autolautalla matkustaa, kannattaa selvittää millä polttoaineella alus kulkee.

Nestemäisellä maakaasulla eli LNG:llä kulkevat alukset eivät päästä ilmaan käytännössä lainkaan rikkiä tai typpeä. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat noin viidenneksen pienemmät kuin öljykäyttöisillä lautoilla.

Turusta Tukholmaan ajaa LNG:llä Viking Grace ja Helsingistä Tallinnaan Tallink Megastar. Muut autolautat kulkevat pääosin dieselpolttoaineella.

”Kaikki ovat säännösten mukaisia, eli rikkipäästöt on leikattu joko vähärikkisellä polttoaineella tai pesureilla”, erikoistutkija Karvonen sanoo.

Jos haluaa kulkea mahdollisimman pienillä päästöillä, kannattaa siis valita nestekaasualus. Jos se ei ole mahdollista, nyrkkisääntönä voi Karvosen mukaan pitää sitä, että uudempi alus päästää vähemmän matkustajaa kohti.

Sinänsä uudemman laivan kokonaispäästöt voivat olla isommat, sillä monesti uudemmat laivat ovat isompia.

Helsinki–Tallinna-välille on tulossa Tallinkilta uusi alus, joka kulkee LNG:llä. Vikingin uusi LNG-laiva taas tulee 2020-luvun alussa Turku–Tukholma-välille. Helsinki–Tukholma-välin lautat ovat suhteellisen vanhoja, eikä uusia ole tulossa liikenteeseen lähivuosina.


Autolautat pysyvät liikenteessä pitkään. Esimerkiksi jo vuosia sitten Suomesta kulkeneesta liikenteestä poistuneita autolauttoja on edelleen käytössä esimerkiksi Välimerellä ja Pohjanmerellä.

”Ne ovat hyvin huollettuja aluksia, joten ne ovat kysyttyjä”, Karvonen sanoo.

Turhaa lauttojen uusiminen ei päästöjä ajatellen silti ole.

”Suomesta tulevat lautat korvaavat todennäköisesti aina joitain vielä vanhempia aluksia.”

matkustaminen  ilmastonmuutos  päästöt  päästölaskenta 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri