Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Katowicen ilmastokokous
Tunnelma tiivistyy. Katowicen kokouskeskuksen käytävillä oli tunkua keskiviikkona ilmastoneuvotteluiden lähestyessä loppuhuipennustaan.Lasse Leipola

Tunnelma tiivistyy. Katowicen kokouskeskuksen käytävillä oli tunkua keskiviikkona ilmastoneuvotteluiden lähestyessä loppuhuipennustaan.

Ratkaisun hetket lähestyvät Katowicen ilmastokokouksessa

12.12.2018 18.48

Lasse Leipola

Aika käy vähiin Katowicen ilmastokokouksessa. Vaikeimmat kysymykset ovat yhä ratkaisematta ja aikaa on jäljellä enää muutama vuorokausi.

Neuvotteluita käydään nyt ministeriparien johdolla. Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on saanut vastuulleen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen liittyvien neuvotteluiden johtamisen yhdessä Gambian ympäristöministeri Lamin Dibban kanssa.

”Sillä työllä, mitä virkakunta on vuosia tehnyt, on ansaittu tämä luotto”, Tiilikainen sanoi Katowicessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona.

Hän luonnehti, että pienen maan on vaikea päästä tällaista tehtävää syvemmälle neuvotteluiden ytimeen. Kyseessä on enemmän kunniatehtävä kuin kansallisen vaikuttamisen paikka, sillä käytännössä tarkoituksena on sovitella eri maiden ja maaryhmien kantoja yhteen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät kysymykset ovat erityisen vaikeita köyhimmille maille, sillä ne ovat paitsi huonoiten varautuneita, myös kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen seurauksille. Se tarkoittaa, että työ sivuaa väistämättä myös rahoitusta, joka perinteisesti ilmastoneuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä.

”Kun rahoituspuolella tulee ratkaisuja, se helpottaa myös keskustelua sopeutumisesta.”


Teknisellä tasolla Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan luonnosta on saatu siistittyä. Alkusyksystä Thaimaan Bangkokissa käytyjen neuvottelujen jälkeen tekstiluonnoksessa oli lähes kolmetuhatta hakasulkuparia vaihtoehtoisia tekstimuotoja osoittamassa. Keskiviikkona luonnoksen hakasulkujen määrä oli pudonnut reilusti alle seitsemäänsataan.

”Olen aika toiveikas”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia kommentoi työn etenemistä.

Vaikka ratkaistavien kysymysten määrä on pudonnut, ovat vaikeimmat kysymykset yhä ratkomatta ja siksi neuvotteluiden vetäminen on siirretty virkahenkilöstöltä ministereille.

”Nyt ratkotaan niitä kysymyksiä, jotka ovat liian poliittisia virkamiehille”, Honkatukia sanoo.

Vaikeimmat kysymykset liittyvät Pariisin ilmastosopimuksen sääntöihin, jotka koskevat muun muassa ilmastotoimien raportointia ja läpinäkyvyyttä.

Katowicen ilmastokokouksen on määrä päättyä perjantai-iltana, mutta perinteisesti kokoukset venyvät vähintään pitkälle seuraavaan yöhön.


Yhdysvaltojen, Venäjän, Saudi-Arabian ja Kuwaitin haluttomuus toivottaa IPCC:n puolentoista asteen raportti tervetulleeksi kiristää yhä tunnelmaa kokouksessa. Tuvalun ulkoministeri Ralph Regenvanu jyrähti asiasta tiistai-iltana ministerikollegoilleen.

”Siitä riippumatta, toivotetaanko raportti tervetulleeksi, pannaanko se vain merkille vai jätetäänkö se häpeällisesti huomiotta, asia itsessään ei muutu miksikään: kyseessä on ihmiskuntaa kohtaava katastrofi. Ja niillä neuvottelijoilla, jotka estävät merkitykselliset toimet, on paljon omallatunnollaan”, Regenvanu sanoi brittilehti Guardianin mukaan.

Ilmastouutisiin erikoistunut Carbon Brief -sivusto puolestaan julkaisi keskiviikkoaamuna Saudi-Arabiaa ilmastoneuvotteluissa edustavan Ayman Shaslyn haastattelun.

Shaslyn mukaan Saudi-Arabia ei halunnut toivottaa IPCC:n raporttia tervetulleeksi, koska sen tieteeseen liittyy epävarmuuksia. Hänen mukaansa raportti ei huomioi tarpeeksi köyhimpien maiden tarvetta kehittyä ja antaa liian ruusuisen kuvan puolentoista asteen saavuttamisesta.

”Se näyttää vain mahdollisuudet muttei hintalappua.”

EU:n tiedotustilaisuudessa vakuutettiin keskiviikkona, että sekä isäntämaa Puolta että EU:n neuvottelijat pyrkivät vielä saamaan IPCC-raportille ilmastokokouksen tunnustuksen.


Yhdysvaltojen toiminta aiheuttaa närää muutenkin kuin suhteessa IPCC-raportin vastustukseen. Maan neuvottelijat olivat mukana jo Barack Obaman ollessa presidenttinä ja pyrkivät nyt edistämään maalleen edullisia ehtoja, jotta se voi tarvittaessa perua eronsa, tai palata Pariisin sopimukseen seuraavan presidentin valtakaudella.

Tämä ärsyttää varsinkin kehitysmaiden näkökulmasta neuvotteluja seuraavia.

”Yhdysvalloilla ei pitäisi olla enää mitään osaa eikä arpaa Pariisin sopimuksessa, mutta se on yhä neuvottelupöydässä ja käyttää jokaisen mahdollisen tilaisuuden tuhotakseen sopimuksen. Sen liittolaiset Australia ja Japani tukevat. Euroopan unioni seuraa sivusta.” Action Aid -järjestön ilmastovastaava Harjeet Singh sanoi kansalaisjärjestöjen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

ilmastokokous  ilmastoneuvottelut 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.